Veteraanit

Veteraanit-näyttely vie sodasta selvinneen pariskunnan kotiin, jonka huoneissa sota yllättäen näkyy ja kuuluu. Sota vyöryy iholle asunnon seinistä ja katosta kuvina, ääninä ja elokuvana. Jos katsot tarkasti, löydät asunnon sisustuksesta ja esineistä runsaasti viittauksia sota-ajan tapahtumiin.

Näyttelyssä sota-ajan kokemukset kuullaan veteraanien omin äänenpainoin. Aikojen saatossa suhtautuminen veteraaneihin on vaihdellut: toisinaan heitä on kohdeltu sankareina, toisinaan taas vastassa on ollut ankaraa arvostelua.

Tässä näyttelyssä tekijät eivät ole halunneet ennalta määritellä tulokulmaa aiheeseen, vaan veteraanit näyttäytyvät yksilöinä, jotka ovat kokeneet sodan kukin omalla tavallaan ja suhtautuvat sotaan ja viholliseen eri tavoin.

Aloite hankkeeseen tuli suoraan veteraaneilta. Se käynnistyi vuonna 2004, kun G.A. Serlachius -museo haastatteli yhdessä Mäntän, Kuoreveden ja Vilppulan sotaveteraanien perinnetoimikunnan kanssa 144 sotaveteraania, sotainvalidia, lottaa sekä kotirintamalla sodan kokenutta henkilöä.

Jopa näyttelyssä kuultavien kertomusten esittäjät ovat veteraaneja. Näyttelyn spiikit valmistuivat Kaija Juurikkalan ohjauksessa Kyyhkylän kuntoutuskeskuksessa.

Veteraanit-näyttely nähdään museossa kahdessa kerroksessa. Veteraanipariskunnan kodin lisäksi museon toisessa kerroksessa kohdataan omaisen kuoleman tuoma suru. Lesken suru, orvon ikävä kertoo seitsemän lesken ja kolmen orvon kokemukset läheisen menehdyttyä sodassa.

Näyttelyn yhteydessä tehtiin elokuva Jos… Siinä historiaa kirjoitetaan leikitellen uudestaan. Elokuvaa esitetään museon auditoriossa.

Näyttely oli Mäntän jälkeen esillä 1.3.–8.5.2011 Pietarissa Anna Ahmatova -museossa.

Serlachius-museo Gustaf 1.3.2008–2.1.2011