Muodot

Perusmuodot ja orgaaniset muodot

Muotojen avulla taideteoksessa kuvattu hahmo saadaan näyttämään siltä, kuin se olisi oikeasti olemassa. Ympyrä, neliö ja kolmio ovat perusmuotoja. Lieriö, kartio, pallo ja kuutio ovat geometrisia perusmuotoja.

Gösta Diehlin maalauksessa Auringonlasku muodot ovat perusmuotoja sekä niiden pohjalta muunneltuja geometrisia muotoja. Löydät sommittelmasta neliöitä, suunnikkaita ja kolmioita. Aurinko on kuvattu teoksessa hieman epäsäännöllisenä puoliympyränä ja sen valo keltaisena suorakaiteena.

Orgaaniset muodot tulevat luonnosta, esimerkiksi kasvien lehdistä, kukinnoista tai virtaavasta vedestä. Taideteoksessa orgaaniset muodot vaikuttavat usein vapaasti, ikään kuin luonnostaan syntyneiltä. William Lönnbergin teos Kesäaurinko on aiheeltaan samankaltainen kuin Gösta Diehlin maalaus, mutta teos on maalattu vapaasti ja sen muodot ovat orgaanisia ja eläviä.

Yksi sommittelun keskeisimpiä tekijöitä on tapa, jolla muodot ja hahmot on järjestetty teoksen taustalle. Niiden keskinäinen suhde on lopputuloksen kannalta ratkaisevan tärkeä. Maalauksen sommitteluun vaikuttavat myös taideteoksen pohjan muoto, koko ja mittasuhteet.

Muodot tai elementit voivat esiintyä kuvassa yksinään, jolloin ne saavat erityisen painoarvon, tai ryhmissä, jolloin ne muodostavat kokonaisuuden. Muodot voidaan myös sommitella tiheästi, jolloin ne ovat riippuvaisia toisistaan, tai hajallaan, jolloin ne vaikuttavat itsenäisiltä. 

Sommittelu voidaan rakentaa yhden määräävän muodon ympärille, kuten Helene Schjerfbeckin maalauksessa Valkovuokkoja. Maalauksen keskellä on suuri vihreä alue, jonka ympärille pienemmät valkeat muodot on sommiteltu. Monien taideteosten perustana on niin sanottu keskeissommitelma, jossa kuvan keskeiset osat sijoittuvat tasapainoisesti keskiviivan molemmin puolin.

Länsimaisessa kulttuurissa katseen suunta kulkee vasemmalta oikealle samalla tavoin kuin tekstiä luettaessa. Siten taideteoksessa vasemmalle sijoitetut muodot havaitaan ensin ja ne vaikuttavat helposti painokkaammilta kuin oikealla. Sommittelun teho voi perustua myös siihen, että kuvallisesti tai kerronnallisesti tärkeät yksityiskohdat on ryhmitelty keskiviivan oikealle tai vasemmalle puolelle. Albert Edelfeltin maalauksessa Taiteilijan vaimo ja Emelie von Etter Cannesissa kaksi ihmishahmoa on sijoitettu kuvan oikeaan laitaan.

Yleisimpiä maalauspohjia ovat vaakasuorat tai pystysuorat suorakaiteet. Vaakasuoraa maalauspohjaa suositaan etenkin maisemamaalauksessa, koska se antaa katseen liikkua luontaisesti vasemmalta oikealle ja luo levollisen vaikutelman. Pekka Halonen on käyttänyt vaakasuoraa maalauspohjaa teoksessaan Myllykylän saha.

Kun maalauspohjana käytetään pystysuuntaista suorakaidetta, katse siirtyy helposti alhaalta ylöspäin. Tätä muotoa suositaan varsinkin muotokuvissa, koska maalaus vaikuttaa usein muotonsa vuoksi ylevältä ja ryhdikkäältä. Kuvassa Akseli Gallen-Kallelan maalaama Sissi Serlachiuksen muotokuva.