Taiteen ja luonnon sinfonia – Serlachiuksen kokoelma

Susanna Yläjärvi, tiedottajaKadriorgin taidemuseossa Tallinnassa on elokuun 23. päivään asti esillä laaja näyttely Serlachiuksen kokoelmista. Taiteen ja luonnon sinfonia esittelee kokoelmaa monipuolisesti ja vuorineuvos Gösta Serlachiusta taiteen keräilijänä. Kuraattorit Greta Koppel Kadriorgista ja Tomi Moisio Serlachiukselta kertovat näyttelystä.

Tomi Moisio: Kadriorgin taidemuseon johtaja Aleksandra Murre ja kuraattori Greta Koppel vierailivat Mäntässä toukokuussa 2022. He ihastuivat museoon, miljööseen ja kokoelmaan ja ehdottivat melko pian tämän jälkeen näyttely-yhteistyötä.

Näyttely on poikkeuksellisen suuri kansainväliseksi lainaksi. Montako teosta siihen kuuluu?

Tomi Moisio: Lainassa on yhteensä 75 teosta, mutta osa niistä on paperipohjaisten teosten vaihdokkeja, joten yhtä aikaa on esillä 64 teosta. Serlachiukselta on ollut yhtä laaja kansainvälinen näyttely viimeksi vuonna 2015 Saksan Hammissa.

Greta Koppel: Kokoelman tasokkuus ylipäänsä on tehnyt minuun vaikutuksen. Olen tiennyt Serlachiuksen kokoelman jo pidemmän aikaa erityisesti vanhemman maalaustaiteen osalta, esimerkiksi Jusepe de Riberan teoksen Mies, viinipullo ja tamburiini (1631). Myös Gunnar Berndtsonin Taiteentuntijoita Louvressa (1879) on kiehtonut minua vanhojen mestareiden ja taiteen konossöörien tutkimukseen liittyen.

Tomi Moisio: Halusimme Gretan kanssa esitellä teoksia Serlachiuksen taidesäätiön kaikilta kolmelta painopistealueelta, joita ovat vanha eurooppalainen taide, Suomen kultakauden taide 1800–1900-luvuilla sekä nykytaide. Näyttelyssä painottuu Suomen kultakauden taide ja erityisesti Gösta Serlachiuksen lempitaiteilija Akseli Gallen-Kallela.

Greta Koppel: Päätavoitteenamme on antaa mahdollisimman kattava kokonaiskuva Serlachiuksen kokoelmasta ja tuoda esiin sen monipuolisuus. Samalla haluamme kiinnittää huomiota kokoelman elinvoimaisuuteen ja taidesäätiön nykyiseen tehtävään suomalaisen nykytaiteen kerääjänä ja tukijana.

Tomi Moisio: Yksi näyttelyn kantavista teemoista on luonto, joka juontaa osaltaan Serlachiuksen sijaintiin luonnon keskellä. Muita teemoja ovat esimerkiksi kansankuvaus ja väri. Olemme halunneet sekoittaa eri aikakausia keskenään, ja salikohtaiset teematkin ovat melko sallivia.

Greta Koppel: Valitsimme teosten asettamisen vuoropuheluun: nykytaiteen rinnalle tuotiin vanhaa taidetta, suomalaisen taiteen rinnalle länsieurooppalaisia vanhoja mestareita. Sillä halusimme korostaa kokoelman jatkuvuutta mutta myös herättää kävijässä uteliaisuutta. Hugo Simbergin Veljekset (1904/1906) toimii eräänlaisena näyttelyn avaajana. Se kutsuu ihmettelemään, ihailemaan ja hämmästelemään sekä luomaan omia merkityksiä ja mielleyhtymiä.

Greta Koppel: Näyttely alkaa Gustaf Adolf Serlachiuksen ja Gösta Serlachiuksen muotokuvilla, jotka kertovat kokoelman tarinaa. Rinnalle on asetettu teoksia niiltä taiteilijoilta, joita he ihailivat ja tukivat.

Mäntän teollisuuteen viitataan Akseli Gallen-Kallelan maalauksella Mäntän koski (1917). Keräilijät ja kokoelman historia kulkevat mukana koko näyttelyn ajan myös seinäteksteissä ja yksittäisiä teoksia koskevissa teksteissä.

Tomi Moisio: Uskon vahvasti yhteistyön voimaan. Kulttuuria on ajettu yhteiskunnallisesti toissijaiseen asemaan, jolloin kulttuuritoimijoiden tulisi mielestäni tehdä yhteistyötä entistä monipuolisemmin, avarakatseisemmin ja määrätietoisemmin. Myös valtioiden olisi hyvä tehdä entistä enemmän yhteistyötä, korostaa kulttuurin yhdistävää voimaa ja löytää kansakuntia yhdistäviä elementtejä.

Greta Koppel: Tämänkaltaisella yhteistyöllä on etenkin näinä aikoina erityinen arvo: se ylläpitää uskoa vakauteen ja luottamukseen. Yhä selvemmin nousee esiin taiteen merkitys henkiselle hyvinvoinnille, ja siksi on hyvin inspiroivaa voida esitellä kokoelmaa, joka koostuu erinomaisista teoksista ja jossa jokainen teos tarjoaa ajattelemisen aihetta.

Taiteen ja luonnon sinfonia – Serlachiuksen kokoelma on esillä 23.8.2026 asti Kadriorgin taidemuseossa Tallinnassa.

arrow_back arrow_forward