Kartanon klassikot

Serlachius Kartano

06.04.2019

—31.12.2028

Serlachius Kartanon vanhan puolen salissa vanhoja maalauksia ja veistoksia.

Taidesäätiön kokoelmateoksia

KokoelmaripustusEsillä on Serlachiuksen taidesäätiön omistamia Suomen kultakauden klassikoita sekä varhaista modernismia. Kartanossa voi tutustua myös vanhaan eurooppalaiseen taiteeseen Hollannista, Italiasta ja Espanjasta.

Ripustuksessa on haluttu kunnioittaa kartanon vanhaa henkeä. Yläkerran saleissa voi tutustua Suomen kultakauden tunnettujen miestaiteilijoiden kansankuvauksiin ja pariisilaisaiheisiin muun muassa Akseli Gallen-Kallelalta, Albert Edelfeltiltä ja Pekka Haloselta. Kultakauden naistaiteilijoilta teoksia on muassa Helene Schjerfbeckiltä, Maria Wiikiltä, Amielie Lundahlilta sekä Ellen Thesleffiltä.

Esillä on Hugo Simbergin Köynnöksenkantaja (1905), esityö Tampereen tuomiokirkon freskoihin. Tuomiokirkkoon liittyvän kokonaisuuden täydentävät Veljekset (1904/1906) sekä muotokuva Gertrud Gaddista (1903). Kaikki lapset toimivat malleina Simbergin Haavoittunut enkeli -maalauksessa. 

Claude Monet’n maalaus Heinäsuova ilta-auringossa (1891) on saanut seurakseen maalauksia kahdelta muulta ranskalaistaiteilijalta. Maurice Brianchon ja Roland Oudot kuuluivat taiteilijoihin, joista käytettiin nimitystä ”poeettisen todellisuuden maalarit”.

Kartanon kirjaston sohvassa voi levähtää hetken ja aistia kartanon vanhaa henkeä. Kunnostustöiden yhteydessä sen ikkunoista on avattu jälleen näkymä ulos. Kattoa koristaa Lennart Segerstrålen al secco -tekniikalla maalaama Kirjallisuuden synty (1935). Tilassa on useita veistoksia sekä valokuvia, joista voi nähdä, miltä kirjasto on Gösta Serlachiuksen aikaan näyttänyt.

Albert Edelfeltin maalauksessa Suomen sodan sotilaat marssivat ja rummuttavat samalla.
Albert Edelfelt, Porilaisten marssi, 1892, guassi paperille, Gösta Serlachiuksen taidesäätiö. Kuva: Vesa Aaltonen

Porilaisten marssi kesäksi ripustukseen

Kesällä 2025 Kartanon klassikoissa voi jälleen tutustua myös Albert Edefeltin Porilaisten marssiin (1892), Suomen sodasta kertovaan teokseen, josta tuli 1800-luvun lopussa sortovuosina suomalaisuuden ja Suomen itsemääräämisoikeuden symboli.

Porilaisten marssi on yksi taidesäätiön kokoelman avainteoksista. Guassilla paperille tehty teos on hauras ja menettää värejään valossa. Siksi sitä pidetään esillä vain lyhyitä aikoja kerrallaan. Teokseen pääsee tutustumaan jälleen kesä-elokuussa 2025.

Ruskeasävyisessä teoksessa poltettu tai hävitetty maa jatkuu kaukaiseen horisonttiin.
Anselm Kiefer, Väinämöinen Ilmarinen, 2018, emulsio, öljyväri, akryyliväri, sellakka, köysi ja lyijy kankaalle, Gösta Serlachiuksen taidesäätiö. Kuva: Sampo Linkoneva

Väinämöinen Ilmarinen palaa tutulle paikalleen

Anselm Kieferin Kalevala-aiheinen teos Väinämöinen Ilmarinen (2018) on ollut sijoitettuna Serlachius Kartanon uudelle puolelle remontin ajaksi. Nyt se on jälleen palannut vuorineuvoksen kotikartanon ruokasaliin. Sitä ympäröi säätiön nykytaidekokoelmasta kuratoitu kokonaisuus.