Kun puut vaeltavat

Kun puut vaeltavat (As Trees Go By) on katsaus Agnes Meyer-Brandisin taiteelliseen työskentelyyn metsässä sekä siitä inspiroituneeseen dialogiin taiteen ja luonnontieteiden välillä. Näyttelyn teokset kyseenalaistavat metsän vihreyden ja puiden juurtuneisuuden ja tarjoavat puiden erittämistä haihtuvista hiilivedyistä luotuja hajuvesiä. Se esittää taiteen vapauden sävyttämää tutkimustietoa muun muassa ilmastonmuutoksesta. Kaiken tämän pohdiskelu alkoi noin kymmenen vuotta sitten, kun taiteilija rakensi puun viereen pöydän ja kutsui tutkijoita teelle puun ja itsensä kanssa Helsingin yliopiston Hyytiälän metsäasemalla, 37 kilometriä Mäntästä etelään. 

Mänttään voi matkustaa vain maanteitse. Serlachiukselle tullessasi olet todennäköisesti ajanut tuntikausia ja nähnyt lukemattomia puita ja paljon metsää. Ne ovat Agnes Meyer-Brandisin Kun puut vaeltavat -näyttelyn keskeisimmät elementit.

Näyttely inspiroi tarkastelemaan metsää uudella tavalla: seuraamaan puiden liikehdintää ja niiden välistä viestintää, sekä metsä- ja suomaiseman värejä ja tuoksuja. Teosten taustalla on puiden pitkään jatkunut seuranta, taiteilijan pääsy kansainvälisten tutkimusasemien dataan ja tutkijoiden kanssa käyty dialogi.

Työskentely taiteilijaresidenssissä Helsingin yliopiston Hyytiälän metsäasemalla 2013–2014 antoi sysäyksen Meyer-Brandisin taiteellisen työn ”metsittymiseen”. Kun taiteilija istui kesällä 2013 koivun alle rakentamansa harmaan pöydän ääreen ajattelemaan puun kanssa ja metsän ympäröimänä, emme vielä aavistaneet, mitä Have a Tea with a Tree -kutsusta ja sen provosoimista kohtaamisista seuraisi.

Vaeltavat puut

Kun puut vaeltavat -näyttelyssä on teoksia taiteilijan tuotannosta viimeisten kymmenen vuoden ajalta. Residenssijaksoilla Hyytiälän metsäaseman Ilmastopyörre-taideohjelmassa on ollut suuri rooli teosten synnyssä. Kaikki näyttelyn teokset ovat käsitteellisesti moniulotteisia ja monitaiteisia installaatioita.

Suomalaisen, 1800- ja 1900-lukujen vaihteeseen sijoittuvan taiteen kulta-ajan luontoa kuvaavien öljyvärimaalausten äärellä luonnon jatkuvan muutoksen kuvitteleminen jäi katsojan tehtäväksi. Agnes Meyer-Brandisin luomien liikkuvien kuvien ja veistoksellisten elementtien taustalla on monimutkaisia teknisiä kuvausrakennelmia ja tieteellisiä mittausprotokollia, jotka tarjoavat hetkellistä kuvaa laajemman käsityksen luonnon prosesseista, myös ihmissilmälle näkymättömistä. 

Mitä tulee töiden toteutukseen, Meyer-Brandis ei säästä itseään. Mikään sää ei ole liian kurja tai äärimmäinen, eikä mikään tekninen ongelma ylipääsemätön. Teoskokonaisuuksien kehittely ja toteuttaminen voi jatkua prosessinomaisesti vuosikausia.

Vaeltavan metsämännyn kuvaukset suolla alkoivat vuonna 2022. Kameroiden asentamista suojellulle suoalueelle edelsi taiteilijan kiinnostus puiden migraatioon: maailmanlaajuiseen ilmiöön, jota on tutkittu osana ilmaston muuttumista niin Suomessa kuin muuallakin. Siikanevalla ja muilla samankaltaisilla soilla puiden muuttoliikettä on havaittu, kun puusto siirtyy suon reunoilta kohti sen keskustaa. Havaintoja ja mittauksia Siikanevan kasvillisuuden muutoksesta ovat julkaisseet muun muassa Itä-Suomen yliopiston tutkijat.

Männyn eteneminen Siikanevalla viimeisten kolmen vuoden aikana on ollut vääjäämätöntä. Samaan aikaan taustalla on ollut kaikenlaista hankaluutta ja kärsimystä: maailmanlaajuinen ihmisten elämää vaikeuttanut pandemia, sekä Ukrainan sota, joka on saanut aikaan kylmiä väristyksiä, pelkoa, tuhoa ja maailmanlaajuista epävakautta. 

Emme tiedä, miten nämä ihmiskuntaa laajasti ahdistaneet suuret tapahtumat ovat vaikuttaneet puihin. Kykymme kommunikoida heidän kanssaan ovat rajalliset. On kuitenkin laajasti tiedossa, että suomalaisten metsien hakkuut ovat viime vuosien aikana kiihtyneet, mikä osaltaan voi vaikuttaa puiden haluun lähteä ennen kuin se on liian myöhäistä.

Ylipäätään ihmisten kyvyt ymmärtää fyysistä luonnonympäristöä ja sen erilaisia elementtejä ovat hyvin rajalliset. Olemme niistä kuitenkin hyvin riippuvaisia. Ympäristömme muuttuu nyt nopeammin kuin koskaan aikaisemmin, ja muutosten vaikutukset ihmisten elämään ovat moninaisia.

Sää suolla muuttuu sekunneissa. Vuodenaikojen vaikutus kasvillisuuteen määrittää suon värikartan.  Agnes Meyer-Brandis on tarkkaillut Siikanevan suon puita päivittäin ja tunti toisensa jälkeen vuodesta 2022, suolla rämpien ja toimistostaan Berliinistä käsin. Soista, joita on noin kolmasosa Suomen pinta-alasta, vain pieni osa on luonnontilaisia. Ihmiset ja ilmastonmuutos muuttavat niitä nopeasti. Siksi Serlachiuksella maailman ensi-iltansa saava viisikanavainen videoinstallaatio Kun puut vaeltavat on visuaalisesti vaikuttava taideteos, mutta myös tärkeä dokumentaatio muuttuvasta suoluonnosta. Puut ovat teoksen päähenkilöitä. 

Vaikka kaikki tämä vaikuttaisikin sadulta, teos ei ole fantasiaa. Se on runollinen katsaus todellisuuteen, joka perustuu taiteelliseen ja tieteelliseen havaitsemiseen. Liikkuvaa kuvaa täydentää uusi Muuttoreitti-veistos, jossa metsämännyn matka näyttäytyy kahden vuoden mittaisena aikajanana suomalaisen suomaiseman rikkaassa sävymaailmassa. Teoksessa on luettavissa maiseman tarkka värikeskiarvo kello yhdeltä iltapäivällä. 

Subliimiksi ilakoitu metsädata

Subsurdum on avain Agnes Meyer-Brandisin taiteellisen ajattelun maisemaan. Suurella seinällä esitetty visuaalinen arkisto jäsentää osan valtavasta materiaalipankista, josta taiteilija on valinnut näyttelyn teoksiksi hioutuneet aiheet. Kun puut vaeltavat, Muuttoreitti. One Tree ID ja Puiden Muuttoliiketoimisto (OTM) ammentavat puista, luonnontieteistä ja luonnon monitoroinnista.

Taiteilijana Meyer-Brandisin taidokkuus on hänen kyvyssään omaksua ja ymmärtää tieteellistä tietoa, josta hän tarinankerronnallisia, visuaalisia ja tilallisia taitojaan käyttäen tarjoaa uusia oivalluksia. Surrealistisissa ja humoristisissa teoksissa tutkimustieto esimerkiksi puiden reagoimisesta  ilmastonmuutokseen esittäytyy taiteellista vapautta käyttäen ja absurdilla ilakoiden. Työt antavat tilaa mielikuvitukselle ja spekuloinnille; data voi olla esteettisesti arvokasta, se voi yltää jopa subliimiin.  

Kun poistut Mäntästä, näyttely on herkistänyt sinut havaitsemaan ja ymmärtämään asioita, joita et ennen ole huomannut tai osannut edes kuvitella. Puut resonoivat matkallasi uudella tavalla. Metsä ei ole vain vihreä tausta – sillä on sävyjä, tuoksuja ja se myös liikkuu. Näyttely saa sinut ehkä myös kyseenalaistamaan metsän vihreyden. 

Yksi näyttelyn teoksista, Office for Tree Migration, sijaitsee Juupajoella, Hyytiälän metsäasemalla Impilinnassa, pienessä hirsimökissä. Voit vierailla siellä ja Periferia – Metsätaiteellinen asema -näyttelyssä 11.4.–31.10.2025. Sisäänpääsy on ilmainen.

Näyttelyn on kuratoinut Ulla Taipale. Teoksia on tehty yhteistyössä INARin (Ilmakehätieteiden keskus), Hyytiälän metsäaseman, Itä-Suomen yliopiston ja ACCCn (Ilmakehän ja ilmaston osaamiskeskus) kanssa. Teosten toteuttamista ovat tukeneet SKR/Pirkanmaan rahasto, Alfred Kordelinin rahasto, MedienBoard Berlin-Brandenburg, Taike ja Serlachius. 

Ulla Taipale
Näyttelyn kuraattori

Lisätietoja:
One Tree ID: https://www.onetreeid.de/
Have a Tea with a Tree: https://teawithatree.com/
Periferia – Metsätaiteellinen asema: https://www.periferia.helsinki.fi/