IC-98 Aarremaat, konseptikuva, 2020.
IC-98, Aarremaat, synkronoitu 3-kanavainen HD videoinstallaatio, stillkuva teoksesta, 2021.

IC-98, AARREMAAT, 2021

SYYSKUU 2021

Syyskuun lopulla Taidemuseo Göstan 100 neliömetrin näyttelysaliin levittäytyy taiteilijaryhmä IC-98:n animaatioteos Aarremaat (2021). Suurelle kaarevalle seinälle projisoitu mustavalkoinen piirrosanimaatio paneutuu ihmiskunnan uuden suunnan etsimiseen ympäristökriisiin johtaneessa ajassa.

Visa Suonpää (s. 1968) ja Patrik Söderlund (s. 1974) aloittivat yhteisen taiteellisen työskentelyn vuonna 1998. Kaksikon tausta on Turun yliopiston kulttuurihistorian opinnoissa, joiden kautta he päätyivät tekemään ensimmäistä taideprojektiaan, julkista tilaa kommentoivaa interventiota nimeltä Hallintorakennus. Yhteistyö jatkui paikka- ja tilannesidonnaisilla taidehankkeilla sekä sarjalla ilmaisjakelukirjoja, joissa käsiteltiin mm. kaupunkiympäristön kokemuksellisuutta ja sen vaihtoehtoisia tarinoita. 

2000-luvun ensimmäisellä vuosikymmenellä taiteilijat siirtyivät uudenlaiseen ilmaisutapaan. He alkoivat tehdä lyijykynäpiirustuksiin pohjautuvia animaatioteoksia, jotka tulivat suurelle yleisölle tunnetuiksi. Hitaasti etenevillä teoksilla on oma rytminsä, joka kiinnittää katsojan huomion kuvassa tapahtuvaan muutokseen. Ajan läsnäolo onkin olennainen osa animaatioita.

Taiteilijoiden työskentelyyn liittyy vahva tutkimuksellinen ja teoreettinen taustatyö sekä kriittinen yhteiskunnallinen ajattelu. Alkuaikojen yhteiskunta- ja instituutiokriittisyys kääntyi 2010-luvulle tultaessa entistä enemmän kohti ympäristöteemoja ja posthumanistista ajattelua. Liki kymmenen vuoden ajan monet taiteilijaduon teokset ovat kertoneet ajasta, jossa ihmisiä ei enää ole. 

Teoksella Aarremaat taiteilijat ovat ottaneet uuden lähtökohdan ja antaneet ihmiselle mahdollisuuden. Tällä kertaa ihmiskunnan tulevaisuus on vielä pelastettavissa, mutta ihmisen on muututtava. Luonnonkatastrofin seurauksia kuvaava Aarremaat käsittelee ihmisen vieraantumista luonnosta, mutta myös yhteyden uudelleenlöytämistä. Animaatio herättelee ajattelemaan luontoyhteyden tärkeyttä ja sen menettämistä. 

Kansantarina taustalla

Teoksen taustalla vaikuttaa vanha itäsuomalainen tarina, jossa tiilenrakentaja kohtaa metsänhaltijan. Mies tappaa jättiläismäisen haltijan, joka kaatuu ja jättää jälkeensä valtavan metsäraivion. Avoin tila helpottaa maan haltuunottoa ja maanmittaajat alkavat tehdä maanjakoa. Animaatio alkaa lohduttomasta näkymästä, jossa melkein kaikki on tuhoutunut. Jäljelle on jäänyt vain metsän rauniot ja maasta nouseva usva. 

Toinen taiteilijoita inspiroinut kirjallinen lähde liittyy Suomen kansanrunousarkistossa sijaitsevaan kokoelmaan Luonnon äänet. Vanhoissa tarinoissa eläimet puhuivat ja ihmiset osasivat vielä kuunnella niiden puhetta. Animaation tärkeä kohtaus liittyykin korppien puheeseen, jota ihminen alkaa taas kuulla. Kuuntelemalla luontoa yhteyden voi löytää uudelleen. 

Animaatio puhuttelee katsojaa ajankohtaisella sanomallaan. Ihmiskunnan on päästettävä irti ihmiskeskeisestä ajattelusta ja suunnattava kohti luontoa ja muita eliöitä huomioivaa ajattelutapaa. On otettava vastuu tekemisistään, luovuttava erityisasemasta ja asetuttava muiden luontokappaleiden rinnalle. Näin on mahdollista luoda uusi yhteisö kaikkien lajien ja koko planeetan kanssa.

Aarremaat on esillä 25.9.2021–6.3.2022 ja se liitetään osaksi Gösta Serlachiuksen taidesäätiön nykytaidekokoelmaa.

Eeva Ilveskoski
Tutkija

Lähteet:
Maria Hirvi-Ijäs, 22 tapaa. Taiteellinen ajattelu suomalaisessa nykytaiteessa. Helsinki: Parvs, 2014
Hanna Johansson, IC-98 ja antroposeenin ajan kaukaiset merkit. Teoksessa: Karvonen, Kirsti (toim.) Ars Fennica 2014. Helsinki: Henna ja Pertti Niemistön kuvataidesäätiö Ars Fennica, 2014
Hanna Johansson, Antroposeenin aika ja taidehistoria humanistisena (luonnon)tieteenä. Teoksessa: Johansson & Seppä (toim.) Taiteen kanssa maailman äärellä. Helsinki: Parvs, 2021
Taiteilijoiden haastattelu 6/2021