Gösta Serlachiuksen 150-vuotissyntymäpäivillä ei jäykistelty

Serlachiukselle oli koko päivän maksuton sisäänpääsy. Juhlien pääpaikassa Serlachius Pääkonttorilla vierailikin päivän mittaan lähes 460 kävijää ja Serlachius Kartanollakin lähes 200 vierasta.

Gösta Serlachiuksen elämään ja toimintaan taiteen mesenaattina keskittyneet maksuttomat opastukset keräsivät niin paljon osallistujia, että lennosta järjestettiin useita lisäkierroksia. Myös Gösta Serlachiuksen virallisen Paperisydän-elämäkerran kirjoittanut tutkija, FT Oula Silvennoinen keräsi auditorion täyteen kuulijoita. 

Vapaamuotoinen yleisöpäivä paras tapa juhlia

Kirsi Lepoaho ja Kimmo Ström Keuruulta olivat ensimmäistä kertaa Serlachiuksella. Tarkoitus oli käydä myös Serlachius Kartanolla tutustumassa siellä oleviin näyttelyihin. Heidän mielestään eteenpäin katsonut yritysjohtaja ja taiteen keräilijä Gösta Serlachius ansaitsi juhlansa.

”Minusta tällainen avoimien ovien päivä on paras tapa juhlia. Jotkut ihmiset vierastavat yhä jossain määrin taidenäyttelyitä ja museoissa käymistä. Tällainen matalan kynnyksen juhla on paras tapa välittää heille sitä viestiä, että tänne todellakin voi tulla”, Kirsi Lepoaho arveli.

Kimmo Strömiäkin vapaamuotoinen yleisöpäivä miellytti paljon enemmän kuin kravatti kaulassa pidetyt pitkät puheet. ”Serlachius Pääkonttori on kyllä hieno rakennus ja näyttelyt yllättivät monipuolisuudellaan. Tämä on erittäin positiivinen kokemus”, hän myönsi.

Määrätietoinen ja kova johtaja

Gösta Serlachiuksesta alustaneen Oula Silvennoisen mukaan historiankirjoituksessa ei nykyään puhuta enää suurmiehistä. Göstasta sitä ilmaisua voisi kuitenkin käyttää, sillä tämä oli fyysisestikin suurikokoinen. Lisäksi vuorineuvoksen merkitys suomalaisen yhteiskunnan rakentajana ja sen suunnan määrittäjänä sotien välisenä aikana on kiistaton. 

”Gösta Serlachius oli kova ja määrätietoinen liikemies, jolla oli suuri halu valtaan ja menestykseen. Kaikkea hänen toimintaansa ohjasi Suomen vientiteollisuuden eli puunjalostusteollisuuden etu”, Silvennoinen kertoi.

”Nykypäivänä hän olisi kriisijohtaja tai moderni saneeraaja. Hän ruhjoi konkurssikypsiä yrityksiä kannattaviksi. Tämän hän teki tutkimalla yritysten tilastoja ja myyntilukuja ja keskittämällä tuotannon niihin tuotteisiin, joille löytyi markkinoita. Työväen kanssa ei neuvoteltu.”

Gösta Serlachiuksen politiikka oli ennen kaikkea työmarkkinapolitiikkaa. Suomen itsenäistymishanke, valkoisen armeijan tukeminen sisällissodassa ja valkoisen Suomen rakentaminen olivat hänen keinojaan estää sosialismin ja työväenliikkeen juurtuminen Suomeen. Tavoitteena oli luoda 1800-luvun tehdaspaternalismin hengessä yhtiölle uskollinen valkoinen työväki. Tähän hän pyrki kaikin tavoin – välillä varsin kyseenalaisin keinoin.

Ihmisenä vuorineuvos on arvoitus tutkijallekin

Serlachius-museoiden johtaja Pauli Sivonen haastatteli alustuksen jälkeen Oula Silvennoista, ja yleisölläkin oli tilaisuus esittää kysymyksiä. Tänä päivänä kiinnostusta herättää erityisesti Göstan henkilökohtainen elämä, jota väritti muun muassa avioero ensimmäisestä vaimosta Sissi Serlachiuksesta sekä säälimätön suhtautuminen Sissiin eron jälkeen.

Ihmisenä Gösta Serlachius jää tutkijallekin arvoitukseksi. Tiukasti lähdemateriaaliin pohjautuva historiantutkimus ei anna paljon viitteitä siitä, millainen vuorineuvos oli yksityishenkilönä. Hän rakensi ja ylläpiti huolella julkisuuskuvaansa. Göstalla oli kyllä laaja tuttavapiiri, ja hän nautti juhlista ja seuraelämästä. Silti tutkijakaan ei osaa sanoa, oliko hänellä esimerkiksi todellisia sydänystäviä. 

Gösta Serlachiuksen herkkyys näkyi lähinnä suhteessa taiteeseen, ja hän keräsikin taidetta nuoresta pitäen. Musiikki tai kirjallisuus eivät häntä kiinnostaneet, hän arvosti vain silmin nähtävää kauneutta. Taide ja arkkitehtuuri olivat hänen kiinnostuksensa kohteita liike-elämän rinnalla. Oula Silvennoisen sanoin: koko Mänttä on monumentti Gösta Serlachiuksen elämäntyölle.