Serlachiuksen näyttelypolitiikka

1. Johdanto

Näyttelytoiminta on Serlachiuksen keskeisimpiä toimintamuotoja ja merkittävin väylä vuoropuheluun yleisöjen, taiteilijoiden, taidekentän ja tutkijoiden kanssa. Näyttelypolitiikan tarkoituksena on määrittää tavoitteet, periaatteet ja toimintamallit, joiden mukaisesti näyttelyitä suunnitellaan, tuotetaan ja arvioidaan. Näyttelytoiminta tukee museoiden strategiaa ja niiden tehtävää taiteen, kulttuuriperinnön ja Serlachiuksen tarinan esiin tuomisessa. Se toteutuu aina Serlachiuksen arvojen ja vastuullisuusohjelman määrittelemässä hengessä.

2. Toiminnan lähtökohdat

Serlachiuksen näyttelytoiminnassa yhdistyvät neljä lähtökohtaa:

1. Gösta Serlachiuksen taidesäätiön, Serlachius-suvun, Serlachius-yhtiön ja Mäntän historialliseen kontekstiin nojaava kulttuuriperintö,
2. museoiden vakiintunut ja jatkuvasti kehittyvä toiminta visuaalisen taiteen alueella,
3. innovatiiviset metodit, sekä
4. vastuullisuus ja kestävä kehitys.

Näyttelypolitiikkamme tukeutuu näihin lähtökohtiin tasapainoisella tavalla. Serlachius tuottaa sekä historiaa esitteleviä että vanhan- ja nykytaiteen näyttelyitä ja pyrkii aktiivisesti nivomaan nämä toisiinsa. Lisäksi se pyrkii kehittämään innovatiivisesti näyttelytuotannon periaatteita ja metodeja. Kaikessa toiminnassa huomioidaan Serlachiukselle tärkeät vastuullisuusperiaatteet.

3. Laadulliset tavoitteet

Serlachius sitoutuu tuottamaan näyttelyitä, jotka ovat:

• laadukkaita ja sisällöllisesti luotettavia,
• taiteellisesti ja museopedagogisesti korkeatasoisia,
• kokeilevia, uteliaita ja uutta etsiviä,
• yleisöjä osallistavia ja keskustelua avaavia,
• saavutettavia,
• paikallisen tarinan ja kansainvälisen taidekentän välille siltaa rakentavia, sekä
• vastuullisia.

Serlachius korostaa erityisesti omaäänisyyttä ja kuratoriaalista rohkeutta, sekä sitä, että näyttelyissä voidaan testata uusia näkökulmia.

4. Näyttelytilat ja arkkitehtuuri

Serlachiuksella on käytössään lähes 3 500 neliömetrin monimuotoiset näyttelytilat kahdessa museossa ja residenssissä. Näyttelyarkkitehtuuri väliseinärakenteineen suunnitellaan tapauskohtaisesti, ja museo tekee näyttelyiden toteutuksessa yhteistyötä taiteilijoiden, arkkitehtien, insinöörien, lavastajien, muotoilijoiden, maisemasuunnittelijoiden sekä valo- ja äänisuunnittelijoiden kanssa.

Tilojen joustavuus mahdollistaa sekä laajojen kokonaisuuksien että intiimien installaatioiden rakentamisen. Joskus näyttelyt eivät toteudu museoiden galleriatiloissa vaan ulkotiloissa, laajemmassa julkisessa tilassa tai verkkoympäristöissä.

5. Näyttelyohjelman rakenne

Serlachiuksen näyttelyohjelma sisältää:

• pysyviä tai pitkäkestoisia perusnäyttelyitä,
• vaihtuvia näyttelyitä, jotka käsittelevät joko historiaa, vanhaa taidetta tai nykytaidetta,
• ryhmänäyttelyitä ja yksittäisten taiteilijoiden tai taiteilijaryhmien retrospektiivisiä tai temaattisia katsauksia,
• sisällöltään paikalliseen historiaan kiinnittyviä kokonaisuuksia, sekä
• projekteja, joissa nykytaiteilijat hyödyntävät museon kokoelmia, arkistoja ja Mäntän historiaa.

Näyttelyiden kokonaisohjelma suunnitellaan niin, että tietyllä hetkellä esillä olevat näyttelyt täydentävät tai haastavat toisiaan, tai ylipäänsä toimivat vuorovaikutuksessa ja keskustelevat keskenään. Serlachius avaa vuosittain yleensä 3–5 uutta näyttelyä.

6. Yhteistyö

Serlachius arvostaa näyttelyiden liikkuvuutta sekä yhteistyötä muiden museoiden ja muiden taidekentän toimijoiden kanssa. Museon tuottamat näyttelyt voivat kiertää kotimaassa ja ulkomailla, ja museo osallistuu myös yhteistuotantoihin.

Yhteistyö toteutuu myös pienemmässä mittakaavassa teoslainoina. Silloin tällöin Serlachius on halunnut esitellä kokoelmaansa laajemmin muissa museoissa varta vasten suunnitelluissa kokoelmanäyttelyissä, lähinnä ulkomailla.

7. Kansainvälisyys

Serlachius esittelee sekä suomalaista että kansainvälistä taidetta. Kansainvälisen ohjelman painotuksena on tuoda Suomeen taiteilijoita, jotka ovat vakiinnuttaneet asemansa omissa maissaan mutta ovat vielä suhteellisen tuntemattomia Pohjoismaissa. Ajoittain museo toteuttaa myös erityisen tunnettujen kansainvälisten taiteilijoiden laajoja näyttelyitä, joiden tavoitteena on vahvistaa museon vetovoimaa ja yleisöpohjaa.

8. Yleisösuhde ja yhteiskunnallinen rooli

Serlachius toimii avoimena ja helposti lähestyttävänä julkisena taidetilana, jossa yleisöjen, taiteilijoiden, kuraattoreiden ja museoiden asiantuntijoiden välinen dialogi on olennainen osa toimintaa.

Näyttelyiden kautta museo:

• osallistaa yleisöjään,
• osallistuu yhteiskunnalliseen ja poliittiseen keskusteluun,
• tarjoaa tilan monenlaisille, jopa keskenään ristiriidassa oleville näkemyksille ja ilmaisuille, sekä
• tukee taiteen roolia yhteiskunnallisena ja kulttuurisena vaikuttajana.

Yksi museon näyttelytoiminnan keskeisistä painopisteistä on vastuullisuus, joka liittyy museon ympäristöpolitiikkaan ja haluun edistää kestävää kehitystä. Museo haluaa toimia vaikuttajana, joka muistuttaa vastuullisten valintojen tärkeydestä.

9. Suhde yleisötyöpolitiikkaan

Serlachiuksella on erillinen yleisötyöpolitiikka. Näyttelytoiminta ja yleisötyö muodostavat kuitenkin yhtenäisen kokonaisuuden. Niiden keskeisiä risteyspintoja ovat:

• Näyttelyitä pyritään suunnittelemaan yleisöä varten, ja näyttelyiden dialogisuus toteutuu pitkälti yleisötyön kautta. Siksi niiden suunnittelussa pyritään mahdollistamaan yleisösuhde, dialogi ja osallistavuus.
• Jotta yleisötyön tarpeet pääsevät riittävän varhaisessa vaiheessa mukaan näyttelyprosesseihin, yleisötyön asiantuntijat osallistuvat jo näyttelyiden suunnitteluun.
• Yleisötyö on keskeisessä roolissa näyttelyiden yhteiskunnallisen roolin toteutumisessa, erityisesti opastusten, työpajojen, yleisötilaisuuksien ja taidekasvatustoimenpiteiden kautta.
• Yleisöltä kerätty data on keskeinen väline näyttelyiden arvioimiseen. Sen perusteella saatu tieto vaikuttaa myös tulevien näyttelyiden suunnittelemiseen.
• Yleisötyö testaa parhaiten myös näyttelyiden saavutettavuuden.

10. Kuratointiperiaatteet

Serlachius korostaa rohkeaa ja persoonallista kuratointia, jossa intuitio ja subjektiivisuus ovat hyväksyttyjä ja tietoisia lähtökohtia. Museot tukevat kuratointia, joka:

• avaa uusia näkökulmia taiteeseen ja taidehistoriaan,
• kehittää taiteellisia ja museaalisia työskentelytapoja, sekä
• tarkastelee museoinstituution roolia kriittisesti ja rakentavasti.

Erityisesti nuorten ja uransa alkuvaiheessa olevien taiteilijoiden kanssa museo toimii kokeellisen tiedontuotannon hengessä. Painopiste on prosesseissa, työskentelytavoissa ja uudistavassa yhteistyössä taiteilijoiden, kuraattoreiden ja instituution välillä. Serlachius haluaa kylvää siemeniä, jotka ovat omalta osaltaan kehittämässä taiteilijoiden ja taideinstituutioiden yhteistyötä. Tässä työssä merkittävänä välineenä toimii myös Serlachius Residenssi, joka tarjoaa aikaa, tilaa ja ammatillista tukea taiteelliselle tutkimukselle ja kehittämiselle.

11. Suhde kokoelmapolitiikkaan

Serlachiuksella on erillinen kokoelmapolitiikka. Kokoelma- ja näyttelytoiminta muodostavat kuitenkin yhtenäisen kokonaisuuden. Kokoelma- ja näyttelytoiminnan keskeisiä risteyspintoja ovat:

• Kokoelmat ovat esillä pysyväisluonteisissa ripustuksissa ja vaihtuvissa näyttelyissä.
• Vaihtuvia näyttelyitä toteutetaan usein sellaisten taiteilijoiden kanssa, jotka ovat jo edustettuina kokoelmissa, mikä tukee pitkäjänteistä yhteistyötä. Tässä museo ja taidesäätiö kulkevat perustajansa jalanjäljissä: myös Gösta Serlachius seurasi aktiivisesti muutamien yksittäisten taiteilijoiden työtä sekä tuki heitä.
• Osa näyttelyprojekteista on komissioita, ja projektien tuloksena syntyneet teokset päätyvät kokoelmiin. Suppeammin taiteilijoille voidaan tarjota vastikkeellista tuotantotukea, joka osaltaan mahdollistaa yksittäisten teosten syntymisen. Näemme tällaiset menetelmät sekä kestävinä tukimuotoina taiteilijoille, investointeina kokoelmiimme että keskeisenä osana Serlachiuksen brändiä.
• Museo hankkii nykytaiteen teoksia erityisesti omista näyttelyistään, jolloin kokoelmat kehittyvät orgaanisesti näyttelyohjelman rinnalla.
• Kokoelmien käyttöön näyttelyissä liittyy paljon teosturvallisuuteen liittyviä asioita (ne on määritelty Yleisötyöpolitiikassa sekä Näyttelyiden prosessikuvauksessa).

12. Suhde näyttelyiden prosessikuvaukseen

Näyttelyiden tuotannolliset periaatteet on esitelty erikseen Serlachiuksen Näyttelyiden prosessikuvauksessa. Siksi näyttelyohjelman päätöksentekoon, näyttelyiden tuotantoon ja teosturvallisuuteen liittyviä asioita ei käsitellä erikseen tässä dokumentissa.

13. Yhteenveto ja näyttelyiden arviointi

Yhdessä kokoelmatoiminnan ja yleisötyön kanssa Serlachiuksen näyttelytoiminta tukee sen perustehtävää tuomalla esiin taidetta ja kulttuuriperintöä sekä edistämällä uuden tiedon ja taiteellisen ajattelun syntyä. Museo toimii avoimena, yhteisöllisenä, osallistavana, kehittyvänä, saavutettavana ja vaikuttavana instituutiona, joka vaalii historiaansa mutta suuntautuu aktiivisesti ja vastuullisesti tulevaisuuteen.

Kokonaisuudessaan Serlachiuksen näyttelypolitiikka perustuu laatuun, kokeellisuuteen, vuoropuheluun, yhteiskunnalliseen läsnäoloon sekä vastuullisuuteen. Nämä ovat niitä asioita, joihin kiinnitetään huomiota arvioitaessa näyttelyiden onnistumista ja niiden vaikuttavuutta.