Serlachiuksen kokoelmia viedään nyt Finnaan | Serlachius+

Helena HänninenGösta Serlachiuksen taidesäätiön omistamia kokoelmateoksia on nyt vapaasti tarjolla kansallisessa Finna.fi-hakupalvelussa. Ensimmäisessä vaiheessa palveluun on viety Akseli Gallen-Kallelan teokset ja osa Olga ”Olli” Gummerus-Ehrströmin teoskuvista, ja työ jatkuu.

Kansalliskirjaston ylläpitämän Finna-hakupalvelun perusperiaatteena on ajatus siitä, että kulttuuri ja kansallisaarteet kuuluvat kaikille. Se avaa kirjastojen, arkistojen ja museoiden aineistot ja tarjoaa kaikille pääsyn avoimen ja luotettavan tiedon äärelle.

Finnaan liittymällä Serlachius tarjoaa mahdollisuuden ladata teoskuvia palvelusta vapaasti. Kuvia käytettäessä on kuitenkin mainittava taiteilijan ja teoksen nimen lisäksi teoksen omistaja eli Gösta Serlachiuksen taidesäätiö sekä teoksen kuvaaja.

Kansallistaiteilijan tuotanto kaikkien saataville

Serlachiuksen taidekokoelmasta on ensi vaiheessa viety Finnaan kahden taiteilijan teoksia: kansallistaiteilija Akseli Gallen-Kallelan (1865–1931) ja taidehistoriassa tuntemattomaksi jääneen Olga Gummerus-Ehrströmin (1876–1938) tuotantoa.

Gallen-Kallelan tuotanto on Suomen taidehistorian ja kulttuuri-identiteetin kannalta merkittävä, ja Serlachiuksen kokoelmaan kuuluvat lähes kaksisataa taiteilijan teosta ovat tärkeä osa tätä kokonaisuutta.

Finnan kautta avautuvasta Taide.art-sivuston linkistä voi nyt ladata teoskuvan esimerkiksi Gallen-Kallelan Probleemi (Symposion) –teoksesta vuodelta 1894 tai Sammon taonta -teoksen luonnoksesta vuodelta 1893.

Varjoihin jäänyt Olga Gummerus-Ehrström

Olga Gummerus-Ehrström eli ”Olli” oli lahjakas muotokuvamaalari, joka opiskeli nuorena Taideyhdistyksen piirustuskoulussa ja Pariisin akatemioissa. Hän avioitui taiteilija Eric O.W. Ehrströmin (1881–1934) kanssa ja työskenteli miehensä työparina tämän monipuolisissa taideteollisuushankkeissa yhdessä muun muassa tunnetun arkkitehtikolmikon Gesellius-Lindgren-Saarinen kanssa.

Taideteollisuuden edellyttämät taidot Olga oppi mitä ilmeisimmin puolisoltaan, hän tuskin sai niihin opetusta piirustuskoulussa tai Pariisissa. Olga Gummerus-Ehrström suunnitteli ja toteutti myös itsenäisesti hienoja taidekokonaisuuksia. Hän ansaitsi elantoaan myös mainospiirroksilla, kuten Fazerille suunnittelemillaan makeiskääreillä.

Akseli Gallen-Kallela ja Olga Gummerus-Ehrström tunsivat toisensa, ja heidän vaiheensa yhdistyivät monin tavoin toisiinsa ja myös vuorineuvos Gösta Serlachiukseen.

Taiteilija Akseli Gallen-Kallela rakensi 1890-luvun puolivälissä ateljeen Ruovedelle, missä monet taiteilijat kävivät saamassa oppia. Siellä opiskeli ja innostui erityisesti taideteollisuudesta nuori Eric O. W. Ehrström, josta tuli myöhemmin Olgan puoliso.

Taiteilijoiden ja mesenaatin ystävyyssuhde

Kun Gösta Serlachius perusti taidesäätiönsä vuonna 1933, sen sääntöihin kirjattiin aivan erityisesti Akseli Gallen-Kallelan teosten kerääminen. Eric O. W. Ehrström oli ensimmäinen taiteen asiantuntija, joka auttoi Serlachiusta niiden hankinnassa.

Ehrströmien ja Serlachiuksen ystävyys ja yhteistyö hyödytti erityisellä tavalla molempia osapuolia. Serlachiuksen kokoelma karttui arvokkailla teoksilla ja Ehrströmien toimeentulo parani mesenaattisuhteen ansiosta.

Onnellisten ja onnettomienkin sattumusten vuoksi Serlachius sai kokoelmaansa esimerkiksi Gallen-Kallelan teoksen Probleemi, jonka taiteilija oli kääräissyt puhelimen suojaksi kylmilleen jääneessä Kalelassa. Ehrström pyysi ja sai kankaan itselleen. Kun hän pingotti sen kehykseen, hän huomasi, että se oli kelpo kunnossa. Teos ripustettiin Ehrströmien kodin seinälle Helsingin Mikonkadulle.

Vuonna 1927 Ehrström kompastui pyrkiessään raitiovaunuun ja hän menetti onnettomuudessa oikean kätensä. Tämä oli taiteilijalle armoton isku. Gösta Serlachius pyrki auttamaan taiteilijapariskuntaa muun muassa solmimalla osamaksusopimuksen heidän hallussaan olevista taideteoksista. Näiden joukossa oli myös Probleemi, joka siirtyi Serlachiuksen kokoelmaan Gallen-Kallelan muistonäyttelyn jälkeen vuonna 1935.

Ehrströmit lahjoittivat taiteellisen tuotantonsa mesenaattinsa Gösta Serlachiuksen taidesäätiölle 1930-luvulla. Teokset ja luonnokset olivat vuosikymmeniä tarkemmin luetteloimatta ja saavuttamattomissa, kunnes ne luetteloitiin 2010-luvulla. Taiteilijapariskunnan tuotannosta järjestettiin laaja näyttely Mäntässä vuosina 2019–2020. Tämän jälkeen näyttely nähtiin Vaasassa sekä Olgan teoksista koottu näyttely Visavuoressa.

Työ kokoelmien avaamiseksi jatkuu

Gösta Serlachiuksen taidesäätiön kokoelmissa on yli 450 Olga Gummerus-Ehrströmin teosta tai luonnosta. Niistä on viety Finnaan noin neljännes ja työ jatkuu edelleen. Tämä lisää lahjakkaan taiteilijan tunnettuutta ja toivon mukaan myös kiinnostusta hänen tuotantonsa tutkimiseen.

Serlachiuksen kokoelmateosten avaaminen Finnaan liittyy maailmalla jo laajasti levinneeseen ajatukseen, että kulttuuri ja kansallisaarteet kuuluvat kaikille. Mitä paremmin ihmiset tuntevat oman kulttuuriperintönsä, sitä enemmän he sitä arvostavat.

Serlachius haluaa omalta osaltaan tarjota tekijänoikeuksista vapaata kulttuuriperintöä kaikkien käytettäväksi ja muokattavaksi. Koska verkossa on joka tapauksessa jo paljon teoskuvia, sinne on parempi viedä hyvälaatuisia jpg-muodossa olevia kuvia oikeilla teostiedoilla.