Taidetta ja tarinoita kahdessa museokohteessaSerlachiuksen paperipatruunat aloittivat taiteen keräilyn runsaat sata vuotta sitten. Nykyisin Serlachiuksen taidekokoelma sisältää noin 10 000 teosta ja se on yksi Suomen sekä Pohjoismaiden merkittävimmistä yksityisistä taidekokoelmista. Serlachiuksen kulttuurihistoriallisiin kokoelmiin on tallennettu Mäntän ja G. A. Serlachius -yhtiön sekä Serlachius-suvun vaiheista kertovaa aineistoa, jota kartutetaan jatkuvasti.
”Ei kaikkea kaunista tarvitse koota pääkaupunkiin.”
Gösta Serlachius
”Allt skönt behöver icke vara samlat i huvudstade.”
Serlachiuksen taidekokoelman ytimenä ovat klassikkoteokset Suomen taiteen kultakaudelta sekä vanhan eurooppalaisen maalaustaiteen teokset 1500–1800-luvuilta. Viime vuosina aktiivisimmin on kasvanut nykytaiteen kokoelma, jota kartutetaan niin kotimaasta kuin maailmalta.
Serlachiuksen taidesäätiön kokoelman ytimen muodostaa Suomen taiteen kultakauden taide 1870-luvulta 1900-luvun alkuun. Kokoelmassa on myös 1900-luvun alun kotimaista modernismia sekä Gösta Serlachiuksen aikalaistaidetta.
Erityisen hyvin edustettuna on Akseli Gallen-Kallela, jonka Serlachius tunsi henkilökohtaisesti: kokoelman lähes 200 Gallen-Kallelan teoksesta 70 on Gösta Serlachiuksen hankkimia. Muita keskeisiä kultakauden taiteilijoita ovat Albert Edelfelt, Emil Wikström, Helene Schjerfbeck, Ellen Thesleff, Magnus Enckell ja Hugo Simberg.
Aikalaistaiteilijoista Serlachiuksen tuttavapiiriin ja yhteistyökumppaneihin kuuluivat mm. Marcus Collin, Hannes Autere, Lennart Segerstråle, Eric O. W. Ehrström ja Jussi Mäntynen.
Gösta Serlachiuksen taidesäätiö alkoi kerätä nykytaidetta 2010-luvun alussa. Kokoelma sisältää sekä kotimaista että ulkomaista nykytaidetta ja se karttuu etenkin omien näyttelyiden kautta.
Serlachiuksen kokoelma on yksityisen keräilijän perustama ja sillä on keräilijänsä näköinen identiteetti. Tämä kokoelman luonne otetaan huomioon myös nykytaiteen hankinnoissa: säätiö ei pyri keräämään yleiskokoelmaa, vaan kytkee uudet hankinnat olemassa olevaan kokoelmaan ja sen historiaan.
Gösta Serlachius työskenteli oman aikansa nykytaiteilijoiden kanssa: teetti uusia teoksia ja hankki teoksia kokoelmaansa. Serlachiuksen esimerkkiä seuraten taidesäätiö tekee erityisen pitkäjänteistä yhteistyötä tiettyjen taiteilijoiden kanssa, jotka ovat vahvasti edustettuina kokoelmassa. Näitä ovat mm. Eija-Liisa Ahtila, Ville Lenkkeri, Elina Brotherus ja Riiko Sakkinen.
Muita keskeisiä taiteilijoita ovat mm. Noora Schroderus, Santeri Tuori, Jiri Geller ja Marita Liulia. Kansainvälistä nykytaidetta kokoelmassa edustavat esimerkiksi Anselm Kiefer, Lorna Simpson, Mark Wallinger, Trish Morrissey ja Matthew Day Jackson.
Serlachiuksen taidekokoelmien erityinen vahvuusalue on Suomen oloissa merkittävä ja harvinainen vanhan eurooppalaisen taiteen kokoelma. Se sisältää noin sata teosta 1400–1700-luvuilta.
Teollisuusmies Gösta Serlachiuksella oli työnsä puolesta hyvät kansainväliset yhteydet ja hän käytti vanhan taiteen hankinnoissa apunaan myös taiteen asiantuntijoita. Kokoelmassa on hollantilaista, flaamilaista, italialaista ja espanjalaista taidetta.
Serlachius pyrkii edistämään kokoelman tutkimusta yhteistyössä kotimaisten ja kansainvälisten tiedeyhteisöjen kanssa sekä konservoimalla teoksia suunnitelmallisesti. Kokoelman teokset ovat olleet esillä myös kansainvälisissä näyttelyissä – kysytyimpiä helmiä ovat esimerkiksi Jusepe de Riberan Mies, viinipullo ja tamburiini (1631) ja Juan de Zurbaranin Hedelmäkori ja Kardoni (1643).
Serlachiuksen kulttuurihistoriallinen kokoelma koostuu asiakirjoista, esineistä, haastattelutallenteista, rakennuspiirustuksista sekä valokuvista ja AV-aineistosta, joista suurin osa on peräisin G. A. Serlachius Oy:n eri toimipisteistä. Aineistoa on pääosin Mäntästä, mutta myös muilta paikkakunnilta. Kokonaisuus sisältää myös yhdistyksiltä ja yksityishenkilöiltä vastaanotettuja kokoelmia.
Serlachius-museoiden arkistokokoelman huomattavimmat kokonaisuudet ovat G. A. Serlachius Oy:n arkisto, Gösta Serlachiuksen arkisto ja Mänttä-seuran arkistokokoelma. Mänttä-seuran kokoelmaan kuuluu yksityishenkilöiden kokoamia aineistoja sekä Mäntässä toimineiden yhdistysten arkistoja.
Serlachius-museoiden esinekokoelman keskeisintä aineistoa ovat G. A. Serlachius Oy:n Mäntän tehtaiden tuotenäytteet, joista vanhimmat ovat 1930-luvulta. Kokoelmaa kartutetaan myös uusilla Serla-tuotteilla. Arkistokokoelmien tapaan esinekokoelmaa on kartutettu henkilöhistoriallisilla ja yhdistysaineistoilla, jotka nivoutuvat Serlachius-yhtiöön tai -sukuun.
Museokokoelmista aktiivisen tallennuksen kohteena on ollut muistitieto, jota on kerätty ja tallennettu temaattisissa keruissa. Osa haastattelukeruista on toteutettu yhteistyössä paikallisten vapaaehtoisten kanssa ja niitä on hyödynnetty näyttelyissä. Tallennuskohteita ovat olleet mm. yhtiön pääkonttori, VPK, sotaveteraanit, Honkahovi ja Mäntän selluloosatehdas.
Serlachius-museoiden piirustuskokoelma sisältää Serlachius-yhtymän teollisuus- ja rakennustoiminnassa eri paikkakunnilla syntynyttä materiaalia. Valtaosa n. 16 000 piirustuksen kokoelmasta on Mäntästä. Piirustuskokoelmassa on myös lukuisia tunnettujen suunnittelijoiden arkkitehtipiirustuksia.
Serlachius-museoiden valokuvakokoelma käsittää yli 150 000 valokuvaa. Kokoelmassa on edustettuna G. A. Serlachius -yhtiön kuva-arkisto, Mänttä-Seura ry:n arkiston sisältämä K-E. Lindbladin Mänttä-kokoelma, sekä yksittäisten lahjoittajien ja museon järjestämien perinnekeruiden kuva-aineistot.
KOKOELMAT VERKOSSA
Taidekokoelman teoksia verkossa
Tutustu Serlachiuksen taidekokoelman valikoituihin teoksiin Taide.art-sivustolla.
Gallen-Kallelan teokset Finnassa
Gösta Serlachiuksen taidesäätiön kokoelmaan kuuluvat Akseli Gallen-Kallelan teokset on ladattu Finna-tietokantaan kaikkien vapaasti hyödynnettäviksi.
Kotiseutuni-valokuvanäyttely
Serlachiuksen kokoelmista valitut kuvat esittelevät Mänttä-Vilppulan rakennettua ympäristöä. Tutustu myös kuviin liittyviin tehtäviin ja kuvia taustoittavaan materiaaliin.
Kuvat kertovat elävästi paikkakunnan historiasta ja nostavat esiin ympäristössä tapahtuneita muutoksia. Miten elämänmeno paikkakunnalla on muuttunut?
Mäntän vanhat kartat
Mäntän vanhat kartat, suunnitelmat ja ilmavalokuvat kertovat Mäntän kehityksestä 1600-luvulta nykypäivään.
Verkkojulkaisun kartat ovat Serlachiuksen, Mänttä-Vilppulan kaupungin, Kansallisarkiston ja Maanmittauslaitoksen kokoelmista. Mukana on myös ilmavalokuvia, joista vanhimmat ovat 1920-luvulta.
Karttajulkaisu on toteutettu yhteistyössä Mäntän kaupungin geodeettinä työskennelleen DI Markku Pohjan kanssa.
Tehdas ja me -lehti
G. A. Serlachius -yhtiön henkilöstölehti Tehdas ja me johdattaa Suomen paperiteollisuuden kiivaan kehittymisen aikakauteen ja Serlachius Oy:n teolliseen ja sosiaaliseen toimintaan 1940-luvulta aina vuoteen 1972.
Lehti ilmestyi pääsääntöisesti neljä kertaa vuodessa, ja sitä julkaistiin kaikkiaan 96 numeroa. Lehden kaikki numerot ovat luettavissa verkossa.
Vastaava tutkija, kulttuurihistoriallisten kokoelmien arkistopalvelut
Amanuenssi, kulttuurihistoriallisten kokoelmien esine- ja valokuvakokoelmien palvelut
Tutkija, taidekokoelman tietopalvelut sekä residenssitoimintaan liittyvät kokoelmakyselyt
Assistentti, taidekokoelman teoskuvatilaukset
Tiedustelut voi kaikkina aikoina ohjata myös info@serlachius.fi
Valitettavasti emme voi vastaanottaa uusia lainapyyntöjä.
Serlachiuksen taidekokoelmaa esitellään kattavasti Kadriorgin taidemuseossa Tallinnassa 21.2.–23.8.2026. Suunnittelemme myös uutta perusnäyttelyä kesäksi 2027. Näiden johdosta joudumme rajoittamaan lainapyyntöjen käsittelyä 2025–2027.
Valitettavasti emme voi vastaanottaa uusia lainapyyntöjä.
Serlachiuksen taidekokoelmaa esitellään kattavasti Kadriorgin taidemuseossa Tallinnassa 21.2.–23.8.2026. Suunnittelemme myös uutta perusnäyttelyä kesäksi 2027. Näiden johdosta joudumme rajoittamaan lainapyyntöjen käsittelyä 2025–2027.
Joenniementie 47, Mänttä
Joenniemen kartano valmistui vuorineuvos Gösta Serlachiuksen edustuskodiksi vuonna 1935. Arkkitehti Jarl Eklundin piirtämän punatiilinen rakennus on palvellut myös museona jo vuodesta 1945 lähtien.
Vuonna 2014 kartanon yhteyteen valmistui arkkitehtuurikilpailun kautta modernia puuarkkitehtuuria edustava museorakennus, joka on tehnyt mahdolliseksi entistä monipuolisemman näyttely- ja kulttuuritarjonnan.
R. Erik Serlachiuksen katu 2, Mänttä
G. A. Serlachius Osakeyhtiön entinen pääkonttori Mäntän keskustassa on nähtävyys sinänsä. Vuonna 1934 valmistunut rakennus edustaa klassismia ja funktionalismia. Se koristeltiin maineikkaiden taiteilijoiden töillä ja varustettiin aikansa parhaalla tekniikalla.
Rakennuksen suunnittelivat arkkitehtiveljekset Valter ja Bertel Jung. Pääkonttori on toiminut museona vuodesta 2003.
Joenniementie 47, Mänttä
Joenniemen kartano valmistui vuorineuvos Gösta Serlachiuksen edustuskodiksi vuonna 1935. Arkkitehti Jarl Eklundin piirtämän punatiilinen rakennus on palvellut myös museona jo vuodesta 1945 lähtien.
Vuonna 2014 kartanon yhteyteen valmistui arkkitehtuurikilpailun kautta modernia puuarkkitehtuuria edustava museorakennus, joka on tehnyt mahdolliseksi entistä monipuolisemman näyttely- ja kulttuuritarjonnan.
R. Erik Serlachiuksen katu 2, Mänttä
G. A. Serlachius Osakeyhtiön entinen pääkonttori Mäntän keskustassa on nähtävyys sinänsä. Vuonna 1934 valmistunut rakennus edustaa klassismia ja funktionalismia. Se koristeltiin maineikkaiden taiteilijoiden töillä ja varustettiin aikansa parhaalla tekniikalla.
Rakennuksen suunnittelivat arkkitehtiveljekset Valter ja Bertel Jung. Pääkonttori on toiminut museona vuodesta 2003.
Serlachiuksen kiehtovassa tarinassa kietoutuvat yhteen taide, historia, arkkitehtuuri, metsä ja suomalaisuus. Pysyvä näyttely Mesenaatit-näyttely kertoo Serlachiuksista taide-elämän tukijoina, paperiyhtiön johdossa ja mänttäläisen ihanneyhteiskunnan rakentajina. Näet myös rakastettuja Serla-tuotteita.
Serlachius Pääkonttori
Jatkuvasti esillä olevassa Kartanon klassikot -kokoelmaripustuksessa on esillä Serlachiuksen taidesäätiön omistamia Suomen kultakauden klassikoita sekä varhaista modernismia. Kartanossa voi tutustua myös vanhaan eurooppalaiseen taiteeseen sekä uudempiin hankintoihin.
Serlachius Kartano
Ilmoitukset