Kokoelmat ja museo

Serlachiuksen taidesäätiön kokoelman ytimen muodostaa Suomen taiteen kultakauden taide 1870-luvulta 1900-luvun alkuun. Kokoelmassa on myös 1900-luvun alun kotimaista modernismia sekä Gösta Serlachiuksen aikalaistaidetta.

Erityisen hyvin edustettuna on Akseli Gallen-Kallela, jonka Serlachius tunsi henkilökohtaisesti: kokoelman lähes 200 Gallen-Kallelan teoksesta 70 on Gösta Serlachiuksen hankkimia. Muita keskeisiä kultakauden taiteilijoita ovat Albert Edelfelt, Emil Wikström, Helene Schjerfbeck, Ellen Thesleff, Magnus Enckell ja Hugo Simberg.

Aikalaistaiteilijoista Serlachiuksen tuttavapiiriin ja yhteistyökumppaneihin kuuluivat mm. Marcus Collin, Hannes Autere, Lennart Segerstråle, Eric O. W. Ehrström ja Jussi Mäntynen.   

Gösta Serlachiuksen taidesäätiö alkoi kerätä nykytaidetta 2010-luvun alussa. Kokoelma sisältää sekä kotimaista että ulkomaista nykytaidetta ja se karttuu etenkin omien näyttelyiden kautta.

Serlachiuksen kokoelma on yksityisen keräilijän perustama ja sillä on keräilijänsä näköinen identiteetti. Tämä kokoelman luonne otetaan huomioon myös nykytaiteen hankinnoissa: säätiö ei pyri keräämään yleiskokoelmaa, vaan kytkee uudet hankinnat olemassa olevaan kokoelmaan ja sen historiaan. 

Gösta Serlachius työskenteli oman aikansa nykytaiteilijoiden kanssa: teetti uusia teoksia ja hankki teoksia kokoelmaansa. Serlachiuksen esimerkkiä seuraten taidesäätiö tekee erityisen pitkäjänteistä yhteistyötä tiettyjen taiteilijoiden kanssa, jotka ovat vahvasti edustettuina kokoelmassa. Näitä ovat mm. Eija-Liisa Ahtila, Ville Lenkkeri, Elina Brotherus ja Riiko Sakkinen. 

Muita keskeisiä taiteilijoita ovat mm. Noora Schroderus, Santeri Tuori, Jiri Geller ja Marita Liulia. Kansainvälistä nykytaidetta kokoelmassa edustavat esimerkiksi Anselm Kiefer, Lorna Simpson, Mark Wallinger, Trish Morrissey ja Matthew Day Jackson.

Serlachiuksen taidekokoelmien erityinen vahvuusalue on Suomen oloissa merkittävä ja harvinainen vanhan eurooppalaisen taiteen kokoelma. Se sisältää noin sata teosta 1400–1700-luvuilta.

Teollisuusmies Gösta Serlachiuksella oli työnsä puolesta hyvät kansainväliset yhteydet ja hän käytti vanhan taiteen hankinnoissa apunaan myös taiteen asiantuntijoita. Kokoelmassa on hollantilaista, flaamilaista, italialaista ja espanjalaista taidetta.

Serlachius pyrkii edistämään kokoelman tutkimusta yhteistyössä kotimaisten ja kansainvälisten tiedeyhteisöjen kanssa sekä konservoimalla teoksia suunnitelmallisesti. Kokoelman teokset ovat olleet esillä myös kansainvälisissä näyttelyissä – kysytyimpiä helmiä ovat esimerkiksi Jusepe de Riberan Mies, viinipullo ja tamburiini (1631) ja Juan de Zurbaranin Hedelmäkori ja Kardoni (1643).