Gösta Serlachiuksen taidesäätiö
Serlachiuksen taustalla on Gösta Serlachiuksen taidesäätiö, joka perustettiin vuonna 1933 hoitamaan ja ylläpitämään vuorineuvos Gösta Serlachiuksen (1876–1942) keräämää taidekokoelmaa. Säätiön tehtäviksi määriteltiin myös museon rakentaminen sekä Mäntän kaunistaminen taiteella.
Gösta Serlachius halusi taidekokoelmansa säilyvän Mäntässä, joka hänen omien sanojensa mukaan oli nähnyt kokoelman synnyn. Kokoelman pääpaino on edelleen Suomen kultakauden taiteessa. Se sisältää myös vanhaa eurooppalaista taidetta, vanhempaa suomalaista taidetta, Suomen taiteen murroskauden ja varhaisen modernismin teoksia sekä kasvavan kokoelman nykytaidetta.
Gösta Serlachiuksen kuoleman jälkeen taidesäätiötä johti hänen poikansa, vuorineuvos Ralph Erik Serlachius (1901–1980) vuodesta 1943 vuoteen 1976. Hänen aikanaan kokoelmia kartutettiin, joskin melko verkkaisesti. Vuonna 1973 taidesäätiölle palkattiin ensimmäinen päätoiminen museoalan koulutuksen saanut intendentti.
Säätiön ja näyttelytoiminnan kehittäminen jatkui vuorineuvos Gustaf Serlachiuksen (1935–2009) aikana. Hänestä tuli taidesäätiön isännistön puheenjohtaja vuonna 1976 ja hallituksen puheenjohtaja 1980. Joenniemen kartano restauroitiin perusteellisesti vuosina 1983–1984 ja otettiin kokonaisuudessaan taidemuseokäyttöön. Näyttelytilaa saatiin noin 500 neliömetriä.
Vuonna 1986 G.A. Serlachius Osakeyhtiö fuusioitui Metsäliiton teollisuuden kanssa. Tässä yhteydessä taidesäätiön sääntöjä tarkistettiin. G.A. Serlachius Oy:n edustajien tilalle säätiön isännistöön tulivat perustetun Sissi och Gösta Serlachius Ättlingar r.f:n edustajat.
Vuonna 2000 taidesäätiö osti G.A. Serlachius Oy:n entisen pääkonttorin Mäntän keskustasta. Se oli ollut vain osittain käytössä Metsä-Serlan syntymisen jälkeen, kun uuden yhtiön pääkonttori oli siirtynyt Helsinkiin. Rakennuksessa avattiin vuonna 2003 Serlachiusten, Mäntän ja paperiteollisuuden historiasta kertova museo.
Vuorineuvos Gustaf Serlachius menehtyi vuonna 2009. Jo aiemmin samana vuonna säätiön hallituksen puheenjohtajaksi oli noussut diplomiekonomi Henrik de la Chapelle. Samassa yhteydessä taidesäätiö yhdisti museoidensa organisaatiot ja museot saivat uudet nimet: Serlachius-museot Gösta ja Gustaf.
Vuonna 2010 taidesäätiö julkisti kansainvälisen arkkitehtikilpailun kartanon yhteyteen rakennettavasta laajennusosasta. Museolaajennuksen valmistuminen kesällä 2014 merkitsi toiminnan moninkertaistumista ja teki Serlachiuksesta merkittävän kulttuurikohteen suurten kaupunkien ulkopuolella.
Näyttelytoiminnan laajentumisen lisäksi taidesäätiössä on tehty pitkäjänteistä työtä kokoelmien parissa. Taidesäätiön hallitus hyväksyi säätiön kokoelmapoliittisen ohjelman alkuvuodesta 2015. Se sisältää muun muassa periaatteet, joiden mukaan säätiön arvokasta taidekokoelmaa hoidetaan ja kartutetaan.
Taidesäätiön hallitus
Gösta Serlachiuksen taidesäätiön hallituksessa Serlachiuksen sukuyhdistystä edustavat:
Henrik de la Chapelle, puheenjohtaja
Susanna Serlachius-Pressler, varapuheenjohtaja
John Lindahl
Gösta Serlachius
Suomen Taideakatemian edustajana:
Antti Linnovaara
Åbo Akademin edustajana:
Marie-Sofie Lundström
Suomen taiteilijaseuran edustajana:
Maija Helasvuo
Gustaf Adolf Serlachius
G. A. Serlachius perusti Mänttään ensimmäisen puuhiomon 1868. Hän rakensi suurista vaikeuksista huolimatta Mänttään elinvoimaisen paperiteollisuuden. Serlachius ymmärsi myös taidetta. Hän oli Akseli Gallen-Kallelan ja Emil Wikströmin ystävä ja mesenaatti.
Gösta Serlachius
G. A. Serlachiuksen veljenpoika Gösta Serlachius kehitti G.A. Serlachius Osakeyhtiöstä yhden maamme suurimmista metsäteollisuusyrityksistä. Tarmokas yritysjohtaja oli myös taiteenkeräilijä, joka perusti omaa nimeään kantavan taidesäätiön kasvavan taidekokoelmansa turvaksi vuonna 1933.
