Luentosarja verkossa: Kuvien salattu kieli

Symbolit ja tarinat taiteessa 1400–1600-luvuilla

Esitelmät valottavat sitä, minkälaisia symboleita ja allegorioita taide on hyödyntänyt tai mitä maalausten yksityiskohdat kertovat aikakauden ajattelusta ja kulttuurista. Pääsemme myös kurkistamaan, miten Rembrandtin aikana sekoitettiin värejä.

Serlachiuksen taidesäätiön kokoelman erityinen vahvuusalue on Suomen oloissa merkittävä ja harvinainen vanhan eurooppalaisen taiteen kokoelma. Se sisältää noin sata teosta 1500–1700-luvuilta. Kokoelmassa on hollantilaista, flaamilaista, italialaista ja espanjalaista taidetta. 

Hanna Pirinen:
Seikkailujen taival kohti Kaanaanmaata – Abrahamin tarina Vanhan testamentin kertomana 

To 5.2. klo 16.15–17.30

Serlachiuksen kokoelmiin kuuluva kantaisä Abrahamia ja Melkisedekiä, Salemin kuningasta ja ylipappia esittävä kookas maalaus vuodelta 1648 on hyvä esimerkki taiteilijaa ympäröineen kuvamaailman vaikutuksesta yksittäisen taiteilijan työskentelyyn.

Amsterdamilaissyntyinen Gerbrandt van den Eeckhout (1621–1674) oli omaksunut vaikutteita opettajiltaan ja aikalaistaiteesta. Painotuotteet, kuten kuvaraamatut ja kristillisiä aiheita kuvaava grafiikka tarjosivat 1600-luvun maalareille esikuvia sommitteluun ja yksityiskohtien toteuttamiseen. Luennolla Eeckhoutin maalaus toimii kurkistusaukkona tähän monipuoliseen visuaaliseen maailmaan.  

FT, dosentti Hanna Pirinen työskentelee yliopistotutkijana Jyväskylän yliopiston musiikin, taiteen ja kulttuurin tutkimuksen laitoksessa alanaan taidehistoria. Hän on erikoistunut 1500–1600-luvun taiteeseen ja esineperinteeseen suomalaisessa ja eurooppalaisessa kontekstissa.

Riikka Lenkkeri:
Rembrandtin työhuoneella mestarin oppilaana

To 12.2. klo 16.15–17.30

Vanhoihin tekniikoihin perehtynyt taidemaalari Riikka Lenkkeri johdattelee 1600-luvun öljyvärimaalauksen saloihin Gerbrandt van den Eeckhoutin (1621–1674) teoksen kautta. Amsterdamissa syntynyt Eeckhout oli Rembrandtin oppilas vuosina 1635–40.

Eeckhoutin maalaus Aabraham kohtaa Melkisedekin (1648) on Serlachiuksen vanhan taiteen kokoelman merkkiteos, joka pääsee nyt esille Serlachius Kartanolla monivuotisen konservointi ja tutkimushankkeen jälkeen. Maalauksen taivas on vuosien saatossa kokenut vaurioita ja sen alkuperäinen sävy on muuttunut. Vanhoja menetelmiä kunnioittaen Lenkkeri on maalannut kaistaleen maalauksen taivasta sellaisena, kuin se ehkä on alun perin ollut.

Taidemaalari Riikka Lenkkeri valmistui Genovan kuvataideakatemiasta (L’Accademia Ligustica di Belle Arti) vuonna 1995. Hänen tuotannossaan näkyy eurooppalaisen maalaustaiteen tuntemus: hän perehtyi jo opiskeluaikoina vanhoihin maalaustekniikoihin ja erityisesti italialaiseen maalausperinteeseen. Lenkkerillä on takanaan 30-vuotinen taiteilijaura, hänen teoksiaan löytyy useista julkisista sekä yksityisistä kokoelmista.

Lauri Ockenström:
Luomakunnan mysteerit – symbolit ja allegoriat 1400–1600-lukujen taiteessa

To 26.2. klo 16.15–17.30

1400–1600-lukuja voi pitää yhtenä symboliikan ja vertauskuvallisen ilmaisun kultakautena. Renessanssin taideteoksissa kukat, jalokivet ja eksoottiset eläimet eivät ole aina vain koristeita, vaan myös avaimia luomakunnan salaisuuksien ja Jumalan tarkoitusperien ymmärtämiseen.

Tällä luennolla tarkastellaan, miten eläin- ja kasviaiheita käytettiin symbolisissa merkityksissä 1400–1600-lukujen taiteessa, ja minkälaisia merkityksiä luonnon ja ympäristön kuvaukset kuvataiteissa saivat.

FT, dosentti Lauri Ockenström toimii taidehistorian yliopistonlehtorina Jyväskylän yliopistossa. Hän on erikoistunut keskiajan ja uuden ajan alun kulttuurihistoriaan, symboliikkaan ja magian historiaan.

Millamari Kalliola:
Allegorinen yksisarvisen metsästys 1400–1500-lukujen taiteessa

To 5.3. klo 16.15–17.30

Yksisarvisen kiinniotto ja metsästys olivat yleisiä allegorisia kuva-aiheita 1400-1500-lukujen taiteessa. Kertomusten mukaan metsästäjät saivat eläimen kiinni ainoastaan puhtaan neitsyen avulla. Kristillisessä allegoriassa metsästys vertautui Kristuksen inkarnaatioon, mutta myös uhrikuolemaan, sillä yksisarvinen symboloi Kristusta ja neitsyt tämän äitiä Neitsyt Mariaa.

Yksisarvisen surmaa kuvaavat aiheet muistuttavat hyvin paljon Pietá-aiheita, jossa Neitsyt Maria pitelee sylissään kuollutta Jeesusta. Hyvän esimerkin tarjoaa Serlachiuksen kokoelmiin kuuluva Cornelis Buys nuoremman teos 1500-luvun alusta. Luennolla teosta verrataan yksisarvisen metsästysaiheen allegorisiin merkityksiin 1400–1500-lukujen taiteessa.

FM Millamari Kalliola on väitöskirjatukija Jyväskylän yliopistossa. Hänen väitöstutkimuksensa keskittyy Suomen ja Ruotsin kirkkojen myöhäiskeskiaikaisten kalkkimaalausten yksisarvisaiheisiin.

Laura Kuurne:
Tietäjän kaapu – David Teniersin vanhan miehen arvoitus

Ti 10.3. klo 16.15–17.30

Serlachiuksen näyttelytilan seinällä istuu siniseen karvareunaiseen takkiin ja myssyyn pukeutunut vanha mies tutkimassa papereita pöydän ääressä. David Teniers nuorempi on maalannut useita teoksia, joissa on kuvattuna tämä samanlainen hahmo. Erilaiset oppineiden, alkemistien ja tiedemiesten kuvat olivat suosittuja 1600-luvun alankomaisessa taiteessa.

Luennolla lähdetään selvittämään, mitä tämä itämaiseen tyyliin pukeutunut vanhus ja kuvan kiehtovat yksityiskohdat voivat kertoa aikakaudesta ja sen ajattelusta.

FM Laura Kuurne on Serlachius-museoiden kokoelma- ja näyttelypäällikkö. Hän on työskennellyt tutkijana ja pääkuraattorina Serlachiuksella vuodesta 2007 alkaen.