Seminaarin esiintyjät

Keynote-puhujat

David de Witt
David de Witt

David de Witt

David de Witt työskentelee vanhempana kuraattorina Rembrandthuisissa Amsterdamissa. Hän on tehnyt museolle useita näyttelyitä ja kirjoja, viimeisimpinä Rembrandt’s Social Network (2019) ja HERE. Black in Rembrandt’s Time (2020). 

Ennen siirtymistään Rembrandthuisiin de Witt työskenteli vuodet 2001–2014 Agnes Etherington Art Centressä nimekkeellä Bader Curator of European Art. Tuolloin hän julkaisi kaksi katalogia Bader-kokoelmasta (2008 ja 2014).

David de Witt on julkaissut monografiat Jan van Noordtista (2007) ja Abraham van Dijckistä (2020), sekä kirjoittanut artikkeleita Jan Lievensistä, Abraham van den Tempelistä, Jacobus Leveckistä, Heyman Dullaertista, Cornelis Bisschopista, sekä tietenkin Rembrandtista. Lisätietoja:  https://www.codart.nl/guide/curators/dr-david-de-witt/

Ville Lukkarinen
Ville Lukkarinen

Ville Lukkarinen

Ville Lukkarinen on toiminut Helsingin yliopiston taidehistorian professorina vuodesta 2009. Sitä ennen hän oli Tampereen teknillisen yliopiston ja Tampereen yliopiston taidehistorian professori 1998–2009 ja apulaisprofessori 1989–1998. Lukkarinen on kirjoittanut laajasti taiteen ja arkkitehtuurin historiasta sekä nykytaiteesta.

Hänen keskeisiä teoksiaan ovat Suomi-kuvasta mielenmaisemaan (2004, SKS, yhdessä Annika Waenerbergin kanssa), Pekka Halonen – pyhä taide (2007, SKS) sekä Piirtäjän maisema – paikan kokeminen piirtämällä (2015, SKS). Osa hänen keskeisistä artikkeleistaan on koottu teokseen Fragmentti, muisto, maisema – Ville Lukkarisen kirjoituksia taiteesta ja arkkitehtuurista (Taidehistoriallisia tutkimuksia 48, 2017).

Muut puhujat

Johanna Björkman

FT Johanna Björkman työskentelee vt. kulttuuriympäristöpäällikkönä Helsingin kaupunginmuseossa. Väitöskirjassaan Metsäteollisuuden menestyksen jälki arkkitehtuurissa. Arkkitehti W. G. Palmqvist ja yhtiöiden yhteistyö tehdasyhdyskunnissa 1920- ja 1930-luvuilla (Helsingin yliopisto 2019) hän tarkasteli Mäntän tehdasyhdyskunnan arkkitehtuuria Gösta Serlachiuksen aikana.

Heikki Hanka

Heikki Hanka on toiminut taidehistorian professorina Jyväskylän yliopistossa vuodesta 1997 lähtien. Hanka on työskennellyt erityisesti kirkkotaiteen, 1800- ja 1900-lukujen vaihteen kuvataiteilijoiden sekä kulttuuriympäristön teemojen parissa. Taidemuseokentän kanssa tehdystä yhteistyöstä on varhaisena esimerkkinä Wilho Sjöströmin tuotantoa laajasti valottanut näyttelykierros vuosina 1990–1991, josta syntyi myös julkaisu Wilho Sjöström 1894–1944. Muusta tuotannosta voidaan mainita väitöskirja Kirkkomaalauksen traditio ja muutos 1720–1880 sekä toimitus- ja kirjoitustyö Pinx – Maalaustaide Suomessa -kirjasarjassa.

Timo Huusko

FL Timo Huusko on tohtorikoulutettava Turun yliopiston historian, kulttuurin ja taiteiden tutkimuksen tohtoriohjelmassa. Hän on Ateneumin taidemuseon kokoelmaintendentti. Huusko on kuratoinut museonäyttelyitä ja kirjoittanut artikkeleita tutkimus- ja museojulkaisuihin. 

Teppo Jokinen

FT Teppo Jokinen on Berliinissä toimiva vapaa tutkija ja Helsingin yliopiston taidehistorian dosentti. Hänen tutkimuksensa kohteena ovat erityisesti Suomen ja saksankielisen Euroopan väliset taiteen ja arkkitehtuurin vuorovaikutussuhteet. Parhaillaan hänellä on meneillään maisemamaalari Berndt Lindholmia käsittelevä tutkimushanke.

Sandra Lindblom

FM Sandra Lindblom on työskennellyt kuraattorina Gallen-Kallelan Museon Aikakoneita ja utopioita: Kaukokaipuu -näyttelyssä. Tarvaspäässä 8.5.2021–30.1.2022 nähty näyttely esitteli muun muassa Gallen-Kallelan ensimmäisen Pariisin matkan aikana syntyneitä teoksia.

Marie-Sofie Lundström

PERUNUT OSALLISTUMISEN! Marie-Sofie Lundström työskentelee apulaisprofessorina Åbo Akademissa. Hänen tutkimusintresseihinsä lukeutuvat suomalaisten taiteilijoiden matkat ulkomaille 1800-luvulla ja 1900-luvun ensipuoliskolla, toiseuden ikonografia, visuaalinen etnografia ja antropologia, turismin tutkimus sekä jälkikolonialistinen teoria ja taide.

Lotta Nylund

FM Lotta Nylund valmistelee Alexander Lauréuksen tuotantoa ja romantiikkaa käsittelevää väitöskirjaa Helsingin yliopistossa. Nylund on myös Villa Gyllenbergin taidemuseon intendentti.

Tutta Palin

Tutta Palin on Turun yliopiston taidehistorian professori. Hänen keskeinen tutkimusalueensa on 1800-luvun lopun ja 1900-luvun alkupuolen kuvataide ja taidekirjoittaminen Suomessa. Hän on tutkinut ennen muuta figuratiivista taidetta, kuten muotokuvaa.

Hanna Pirinen

FT, dosentti Hanna Pirinen työskentelee yliopistotutkijana Jyväskylän yliopiston taidehistorian oppiaineessa. Hänen väitöskirjansa käsitteli luterilaisen kirkkointeriöörin muotoutumista reformaation jälkeen. Kirkkotaide ja kristillinen ikonografia sekä taiteen ja politiikan yhteyksien tarkastelu ovat olleet keskeisiä hänen artikkelituotannossaan. Viime vuosina monitieteinen taideteostutkimus ja tutkitun tiedon kaupallistaminen ovat olleet hänen intresseissään. 

Kersti Tainio

FM Kersti Tainio tekee väitöskirjaa Historian ja kulttuuriperinnön tohtoriohjelmassa, Helsingin yliopistossa. Väitöskirjan työnimi on Haunting Heritage: Traces of the Russian Revolution in Finnish Museum Collections

Hanne Tikkala

FM Hanne Tikkala työskentelee erikoistutkijana Kansallisgallerian materiaalitutkimuslaboratoriossa. Hän valmistelee väitöskirjaa Jyväskylän yliopistoon Helene Schjerfbeckin ja Akseli Gallen-Kallelan käyttämistä väriaineista. Tikkala on kirjoittanut artikkeleita yhteistyössä muiden tutkijoiden kanssa liittyen taiteessa käytettyihin meteriaaleihin ja eri taiteiljoiden maalaustekniikoihin.

Minna Tuominen

Taidehistorioitsija, FT Minna Tuominen, on erikoistunut tutkimuksessa alankomaalaiseen 1600-luvun taiteeseen ja hän on väitellyt 2015, aiheenaan The Still Lifes of Edwaert Collier (1642-1708). Tuomisella on laaja kokemus suomalaisesta taidemuseokentästä. Tuusulan taidemuseon intendenttinä hän vastaa näyttelytyöryhmätyöstä, taidekokoelmien hallinnasta ja julkisen taiteen hankkeista. Tuominen on aktiivinen luennoitsija, hän opettaa taidehistoriaa avoimessa yliopistossa Helsingissä. Viimeisimmässä julkaisussa Museum Studies – Bridging Theory and Practice, (ICOFOM) 2021, Tuominen käsitteli artikkelissaan transhistoriallisuutta ja toimi julkaisuryhmässä.