GÖSTAN PAVILJONGIN ARKKITEHTUURI
Perustaessaan omaa nimeään kantavan taidesäätiön vuonna 1933 Gösta Serlachius ryhtyi ponnekkaasti ajamaan pitkäaikaista haavettaan, että Mänttään saataisiin varta vasten taidemuseoksi suunniteltu rakennus. Vuorineuvoksen haave museorakennuksesta toteutui lopulta yli 80 vuotta taidesäätiön perustamisen jälkeen, kun Gösta-museon laajennusosa, paviljonki, valmistui Joenniemen tontille kesäksi 2014. Sen suunnittelusta järjestettiin kansainvälinen arkkitehtikilpailu. Vajaan 600 ehdotuksen joukosta voittajaksi valikoitui barcelonalainen arkkitehtistudio MX_SI ja sen arkkitehdit Boris Bezan, Héctor Mendoza sekä Mara Partida.
Laajennuksen myötä taidemuseon tilat viisinkertaistuivat. Pitkänomainen paviljonki koostuu liimapuukehistä, jotka muodostavat rakennusta kannattelevan, kylkiluita muistuttavan konstruktion. Se luo julkisivuun vertikaalisen rytmin ja kiinnostavan vastaparin paviljongin ja kartanon muodostaman rakennuskokonaisuuden horisontaaliselle linjalle. Kartanon kohdalla paviljonki ikään kuin niiaa alaspäin, minkä voi tulkita kunnioitukseksi Joenniemen päärakennusta kohtaan. Paviljongin julkisivun päärakennusmateriaaleja ovat lasi ja hienosahattu kuusilauta. Kuusi on paikallisen metsäteollisuuden tärkein raaka-aine, jota käytettiin paperitehtaalla sellun valmistukseen. Materiaalivalinta voidaan siis nähdä viittauksena Serlachiusten teollisuussuvun tarinaan Mäntässä. Puisen julkisivuverhouksensa ansiosta rakennus sulautuu metsäiseen puistoympäristöönsä. Valmistuttuaan paviljonki on menestynyt puurakentamisen kilpailuissa niin Suomessa kuin ulkomailla.
Paviljongin sisustus on myös MX_SI:n käsialaa. Erityisesti rakennuksen tiladramaturgia on koettu toimivaksi, sillä museon eri toiminnot on jäsennelty selkeästi ja salien väliin jää tilaa rauhoittua siirryttäessä näyttelystä toiseen. Ikkunoiden peilipinnat luovat rakennuksen kapeikkoihin kaleidoskooppisia näkymiä. Tummat tammiparketit ja Kurun graniittilattiat toimivat vahvana kontrastina ilmaville tilaratkaisuille. Yksityiskohtien, kuten ikkunoiden, ovien, portaiden, kaiteiden ja kiintokalusteiden muotokieli on eleganttia mutta teräväsärmäistä. Katsoja ei välttämättä ensi silmäyksellä huomaa, kuinka paljon sisätiloihin kätkeytyy detaljointia ja uniikkeja ratkaisuja.
Kuten Joenniemen kartanoon, myös paviljonkiin haluttiin kiinteitä taideteoksia rakennusta koristamaan. Vuonna 2015 taiteilija Heikki Marila teki suuren seinämaalauksen ravintola Göstan palvelutiskin ylle. Teos on nimeltään Mänttä ja se kuvaa kaupungin karttaa. Paviljongin sisätiloja koristaa myös Harry Kivijärven veistokset. Sisääntuloaulan yhteydessä sijaitseva juhlasali onkin nimetty veistotaitelijan mukaan.
Palkittu paviljonki
Paviljonki oli yksi neljästä Arkkitehtuurin Finlandia -palkinnon finalistista. Kansainvälistä näkyvyyttä Göstan paviljonki sai Mies van der Rohe 2015 -kilpailun ehdokkuudella. Euroopan Unionin tärkeimmässä nykyarkkitehtuurikilpailussa oli mukana 420 kohdetta 36 Euroopan maasta. Suomesta ehdolla oli Göstan paviljongin lisäksi kolme muutakin kohdetta.
Arkkitehtitoimisto MX_SI oli 2014 vuoden lopussa ehdolla Ison-Britannian maineikkaimpiin kuuluvan Architect of the Year -palkinnon saajaksi Young Architect -sarjassa. Ehdokkuus tuli myös ruotsalaisen Årets Rum -palkinnon arkkitehtuurisarjassa.
Huhtikuussa 2015 MX_SI ja sen slovenialainen arkkitehti Boris Bezan palkittiin Slovenian merkittävimmällä arkkitehtuuripalkinnolla. Jo joulukuussa 2013 paviljonki ja arkkitehtitoimisto MX_SI palkittiin Espanjassa merkittävällä arkkitehtuuripalkinnolla (Spanish International Architecture Prize).
Projektiyhdistys valitsi paviljongin Vuoden Projekti -kilpailun voittajaksi marraskuussa 2014. Palkinto myönnettiin projektin rakennuttajakonsultti Ramboll CM Oy:lle.