GÖSTAN KARTANO JA ARKKITEHTUURI

Taidemuseo Gösta sai alkunsa Joenniemen kartanossa, jossa on esitelty Serlachiuksen taidesäätiön kokoelmia jo vuodesta 1945 lähtien. Kartano valmistui vuorineuvos Gösta Serlachiuksen ja hänen vaimonsa Ruthin edustuskodiksi vuonna 1935. Gösta Serlachius halusi kartanosta rakennuksen, joka vastasi hänen tarkkaa kauneuskäsitystään. Rakennuksen sai piirrettäväkseen Jarl Eklund. Arkkitehti Eklund teki useita luonnosehdotuksia kartanon julkisivuista isäntäparin hyväksyttäväksi.

Lopulta kartanosta jalostui korkeaharjainen punatiilirakennus, jossa yhdistyivät englantilainen kartanoarkkitehtuuri ja funktionalismi harmonisella tavalla. Julkisivun massoittelussa on piirteitä myös 1920-luvun klassisismista sekä Ruotsin suurvalta-ajan kartanoarkkitehtuurista. On arvioitu, että Joenniemen esikuvina toimivat Mannerheimin lapsuudenkotina tunnettu Louhisaaren kartano Askaisissa sekä Rosenlewin teollisuussuvun metsästysmajaksi valmistunut Vanajanlinna. Pääsisäänkäynnin yläpuolelle ripustettiin Gösta ja Ruth Serlachiuksen sukuvaakunat sekä Hämeen läänin heraldinen tunnus. 

Kartanon sisätilat edustavat hyvin syntyaikaansa. 1930-luvulla arkkitehtuurin valtavirtaa oli funktionalismi, jonka käytännönläheisyys näkyi myös Joenniemessä. Kiintokalusteiden pelkistetyt linjat, materiaalien hillitty väripaletti ja riisuttu koristelu ovat funkista tyypillisimmillään. Vaikka kartano on nyt remontoitu taidemuseokäyttöön, sisätiloissa on edelleen nähtävissä paljon alkuperäistä; esimerkiksi tammiset parkettilattiat, eteisen Carraran marmorilaatat sekä loimukoivuiset väliovet. Rakennuksen alakerta oli varattu työhön ja edustamiseen, yläkerta yksityiskäyttöön. Palvelusväen porras keittiöineen oli talon länsipäädyssä ja kellariin sijoitettiin säilytystilojen lisäksi esimerkiksi talvipuutarha.

Kuten muissakin Gösta Serlachiuksen teettämissä merkittävissä rakennuskohteissa, Joenniemen kartanon sisustukseen kuuluu kiinteitä, jo rakennusaikana toteutettuja taideteoksia. Niitä ovat Lennart Segerstrålen koristelema kirjastohuoneen katto, Irina Bäcksbackan al secco -maalaukset viinituvassa sekä taidetakoja Atle Luotosen taokset. Myös Hannes Autereen veistokset ovat koristaneet kartanon ovia ja ikkunanpieliä alusta lähtien.