Pirjetta Brander, Paratiisi, 1998, tussi paperille, taiteilijan omistuksesa. Kuva: Sampo Linkoneva
Pirjetta Brander, Paratiisi, 1998, tussi paperille, taiteilijan omistuksesa. Kuva: Sampo Linkoneva

PIRJETTA BRANDER | POHJAVIRTAUS
Serlachius-museo Gösta | 25.3.–3.9.2023

Tiedote 24.3.2023

Pirjetta Brander kuvaa elämän ja ihmisluonnon pohjavirtoja

Pirjetta Branderin taiteessa viiva ja liike ovat keskipisteessä, onpa kyse sitten piirroksista, animaatiosta, veistoksista tai grafiikasta. Branderin näyttely Pohjavirtaus esittelee 25.3. alkaen Serlachius-museo Göstassa taiteilijan tuotantoa vuosilta 1996–2023.

Pirjetta Branderin (s. 1970) taide on samaan aikaan kiehtovaa ja kaunistelematonta. Hän tarkastelee elämää jättämättä pois epämiellyttäviä ilmiöitä, joiden olemassaolon tiedämme mutta joita emme halua ajatella tai ainakaan sanoa ääneen. Tähän viittaa myös näyttelyn nimi Pohjavirtaus

”Se tarkoittaa totuuden etsimistä, sen luotaamista. Taiteen tarkoitus on kaivaa esiin näitä asioita. En ole mikään viihdyttäjä. Olen se tyyppi, joka sanoo ikäviä asioita”, hän painottaa.

Näyttelyn varhaisimmat teokset ovat piirustuksia. Me (1996–99)Paratiisi (1998) ja Rottakuningas (1999) kuvaavat Branderin näkemyksiä elämästä ja ihmisluonnosta kolmella eri tasolla. Me on sisäisen elämän kuvaus, Paratiisi hyvän elämän satiiri ja Rottakuningas eräänlainen maailmanselitys. Kuvallisesti ne kietoutuvat yhteen.

Branderin yksityiskohtia pursuavissa piirustuksissa on villiä surrealismia ja absurdia huumoria. Taiteilija sanookin, että taidetta voi tehdä mistä tahansa. “Taiteessa kaikki on mahdollista, elämässä ei. Teoksissa voi sekoittaa ja rinnastaa rajattomasti aiheita, ajatuksia, hahmoja, aikakausia, tunteita ja mielipiteitä.”

Kaiken lähtökohtana on piirtäminen

Pirjetta Branderin mukaan kaikki hänen taiteensa perustuu piirtämiseen, se on hänen äidinkielensä. Hän on tehnyt vuosien saatossa taidetta monilla eri tekniikoilla mutta palaa aina piirustukseen, viivaan ja liikkeeseen. Pohjavirtaus-näyttelyssä hän on palannut myös 1990-luvun mustavalkoiseen maailmaan. 

Animaatiossa Puutarha. Nykyinen versio paratiisista (2009) tehdas suoltaa puunrunkoja muistuttavista piipuistaan pulloja, jäätelötötteröitä, makkaraa ja donitseja täyttäen lopulta koko ympäristön. Pankkikriisin aikaan syntynyt teos viittaa kestämättömään kulutusjuhlaan, joka uhkaa koko maailmaa. Animaatio on tehty yhteistyössä animaattori Laura Palosaaren ja säveltäjä Raoul Björkenheimin kanssa. 

Grafiikansarja Kihisevä tyhjä (2022) syntyi pandemia-aikaan. Maailman sulkeutuessa taiteilijalla oli runsaasti aikaa tarttua työlääseen kuivaneulatekniikkaan. Hän kaiversi kuparilaatat täyteen kasviaiheita Radio Helsinkiä kuunnellen. Vedostustyön teki graafikko Janne Laine työhuoneellaan Mäntässä. 

Mänttä-Vilppulassa nykyisin asuva Pirjetta Brander ylläpitää omistamissaan kahdessa kiinteistössä taiteilijaresidenssiä, veistospihaa sekä Leirintäalue-nimistä kesänäyttelyä. Art House Brander -nimellä toimiva taiteen tuotantolaitos järjestää tulevana kesänä myös kuuden viikon mittaisen taidekoulun. 

Talvet Brander viettää Intiassa veistäen  graniittia. Pohjavirtaus-näyttelyssä on mukana kolme Intiassa valmistettua graniittiveistosta, joissa liike ja viiva ovat niin ikään tärkeässä osassa. 

Näyttelytilan ulkoseinään taiteilija maalaa juuri ennen näyttelyn avautumista teoksen nimeltä Tyhjyys (2023). Seinämaalauksen spiraaliteema toistuu näyttelyn sisääntulon lähellä olevissa teoksissa Huoneen siivous 1 ja 2 (1998).

Näyttelyn on kuratoinut Serlachius-museoiden kokoelma- ja näyttelypäällikkö Laura Kuurne.

Tiedotteet ja kuvat: https://serlachius.fi/media

Lue lisää taiteilijasta: https://pirjettabrander.com

Lisätiedot ja kuvapyynnöt: Susanna Yläjärvi, Serlachius-museoiden tiedottaja, p. 050 560 0156, susanna.ylajarvi@serlachius.fi

Serlachius-museot ovat avoinna:
talviaikaan 1.9.–31.5. tiistaista sunnuntaihin klo 11–18
kesäaikaan 1.6.–31.8. joka päivä klo 10–18

Käyntiosoitteet:
Serlachius-museo Gösta, Joenniementie 47, Mänttä
Serlachius-museo Gustaf, R. Erik Serlachiuksen katu 2, Mänttä

Serlachius-museot sosiaalisessa mediassa: Facebook, Instagram, Twitter, YouTube, LinkedIn