Serlachiuksen taidekokoelma
Vuorineuvos Gösta Serlachius (1876–1942) perusti nimeään kantavan taidesäätiön vuonna 1933 turvatakseen keräämänsä taidekokoelman tulevaisuuden ja perustaakseen taidemuseon Mänttään. Tästä sai alkunsa Serlachiuksen taidekokoelma.
Taiteen kerääjänä ja mesenaattina vuorineuvos Gösta Serlachius jatkoi setänsä, Mäntän paperitehtaan perustajan, kauppaneuvos Gustaf Adolf Serlachiuksen (1830–1901) jalanjäljillä. Kauppaneuvos oli tukenut nuoria lahjakkaita taiteilijoita heidän uransa alkutaipaleelle.
Gösta Serlachius tutustui setänsä kautta Akseli Gallen-Kallelaan, josta tuli hänen ystävänsä ja hänen keräämänsä taidekokoelman keskeisin taiteilija. Monet muutkin taiteilijat ystävystyivät vuorineuvos Serlachiuksen kanssa. Hän oli hintatietoinen ostaja, mutta samalla vieraanvarainen isäntä lähipiirin taiteilijoille, kuten Eric O. W. Ehrströmille, Pekka Haloselle, Hannes Autereelle, Victor Westerholmille ja Jussi Mäntyselle. Vuorineuvos ei innostunut nonfiguratiivisesta maalaustaiteesta, mutta osti ennakkoluulottomasti näyttelyteoksia oman aikansa modernisteilta, esimerkiksi Tyko Salliselta, Wäinö Aaltoselta, Magnus Enckelliltä ja Helene Schjerfbeckiltä.
Gösta Serlachiuksen keräämässä taidekokoelmassa on myös pohjoismaisittain harvinaisia eurooppalaisen vanhan taiteen teoksia. Vuorineuvoksella oli työnsä kautta hyvät kansainväliset yhteydet, ja erityisesti sotien välisenä aikana hän sukkuloi vilkkaasti Lontoossa, Pariisissa, Tukholmassa sekä Venäjän ja Saksan kaupungeissa. Hän käytti usein teoshankintojensa tukena asiantuntijoita, mutta luotti aina viime kädessä omaan keräilijän vaistoonsa.
Vuorineuvoksen mieltymykset ja taidemaku näkyvät edelleen punaisena lankana Gösta Serlachiuksen taidesäätiön nykyisissä kokoelmalinjauksissa. Kokoelma on 2010-luvulla kasvanut jo reilusti yli 10 000 teokseen, johon maalaus- ja veistotaiteen ohella kuuluu mittavia luonnoskokonaisuuksia ja grafiikkaa.
Viime vuosikymmeninä voimakkaimmin on kasvanut nykytaiteen kokoelma. Sen kartutuksessa seurataan Gösta Serlachiuksen jalanjälkiä keskittymällä keräämään laajoja kokonaisuuksia valikoiduilta taiteilijoilta. Näitä ovat esimerkiksi Eija-Liisa Ahtila, Riiko Sakkinen, Ville Lenkkeri, Marita Liulia ja Elina Brotherus.
Serlachiuksen taidekokoelmassa on useita laajoja taiteilijakohtaisia teoskokonaisuuksia kotimaisilta mestareilta, tärkeimpinä niistä Akseli Gallen-Kallelan, Emil Wikströmin, Albert Edelfeltin, Helene Schjerfbeckin, Ellen Thesleffin, Hugo Simbergin, Alvar Cawénin ja Marcus Collinin teokset. Muita merkittäviä erilliskokoelmia ovat Eric O. W. ja Olga Ehrströmin testamenttikokoelma, useat Serlachiusten sukuun kuuluneiden jäsenten lahjoitukset, kreivi Louis Sparrelta hankittu teoskokonaisuus, Lennart Segerstrålen jäämistökokoelma, Lars-Olof Robert Stigellin testamenttikokoelma ja 2010-luvulla vastaanotettu Kokoelma Kivijärvi -säätiön lahjoituskokoelma.
