Serlachius museot

Käykää rohkeasti
pidemmälle

+358 (0)3 488 6800 | Gustaf, R. Erik Serlachiuksen katu 2 | Gösta, Joenniementie 47 | Mänttä

Serlachius-museot ovat avoinna talviaikaan 1.9.–31.5. ti-su klo 11–18.

Sulje

+358 (0)3 488 6800 | Gustaf, R. Erik Serlachiuksen katu 2 | Gösta, Joenniementie 47 | Mänttä

Avoinna:
talviaikaan 1.9.–31.5. ti-su klo 11–18
kesäaikaan 1.6.–31.8. joka päivä klo 10–18


Käykää rohkeasti
pidemmälle

Maaliskuu 2019

Akseli Gallen-Kallelan Probleemi (Symposion), 1894

Eric O. W. Ehrström on kuvannut Akseli Gallen-Kallelan teoksen Probleemi aiheen näin: ”Kolme suurta sielua ja ylevää henkeä on yhtynyt pitoihin, retkeilläkseen jokapäiväisyyden tuolle puolen, loputtomiin avaruuksiin ja alitajunnan salaisimpiin onkaloihin, sinne, missä käyvät mielikuvituksen ja taiteen tuntemattomat pohjavirrat, missä on kaiken alkujuuri, vaikutuksen ja vastavaikutuksen probleemi…”

Teos sai valmistuessaan ristiriitaisen vastaanoton. Sen symbolismia ei ymmärretty tai ymmärrettiin monella tavoin. Pöydässä punssipullojen ääressä istuvat Jean Sibelius, Robert Kajanus ja Oskar Merikanto enemmän tai vähemmän humalassa. Taiteilija itse seisoo vasemmalla. Pöydällä istuu nyljetty naishahmo, josta näkyvät vain luonnostellut jalat ja kädet taivutettuina polvien ympärille. Gallen-Kallela oli leikannut puukolla pois maalauksen toisen puolen, joka oli herättänyt kauhistusta. Nainen on tulkittu materiaksi, ja taustalla piirtyy hengen siluetti avaruusmaisemassa. Teoksesta on myös raamatullinen tulkinta, jonka mukaan taustalla kohoaa Kristushahmo.

Maalauksessa kuvatut taiteilijat muodostivat 1890-luvun alkupuolella Symposion-piirin, jonka pitkään venyneissä illanvietoissa juomien ja sikarien siivittäminä käsiteltiin hengen ja materian kamppailuja. Elettiin hetkiä, jolloin elämän lyhyt unelma ja ääretön ikuisuus kohtasivat.

Gallen-Kallela teki maalauksesta toisen viimeistellymmän ja siistimmän version, jossa naishahmo on korvattu seurueen ylle kohoavilla siivillä. Molemmista versioista on käytetty sekä Symposion että Probleemi nimeä.

Gallen-Kallela esitteli viimeistellymmän version ensimmäistä kertaa Suomen Taiteilijoiden syysnäyttelyssä vuonna 1894 nimellä Probleemi. Gösta Serlachiuksen taidekokoelmassa oleva teos oli ensimmäisen kerran julkisesti esillä Kalevalan 100-vuotisnäyttelyssä 1935 nimellä Symposion.

Serlachius museoiden arkistossa on Olga Ehrströmin 1935 antama lausunto siitä, miten Gallen-Kallelan Symposion joutui heidän omistukseensa. Gallen-Kallela, Eliel Saarinen ja Eric O. W. Ehrström matkustivat 1900-luvun alussa keskellä talvea Kalelaan. Ehrström huomasi, että Kalelan puhelin oli kääritty johonkin, joka näytti maalaukselta. Gallen-Kallela oli puhelinta suojatakseen käärinyt sen Symposion-maalaukseen, joka oli ryppyinen ja huonossa kunnossa. Gallen-Kallela antoi sen Ehrströmille.

Kun maalaus kiristettiin kehykseen, huomattiin, että se ei ollut kärsinyt pahempia vahinkoja. ”Taulu on siitä pitäen riippunut seinällämme, kunnes se helmikuussa 1935 noudettiin Kalevalan juhlavuoden Gallénin muistonäyttelyyn juuri valmistuneeseen Messuhalliin Helsinkiin. Sieltä taulu siirrettiin suoraan vuorineuvos Gösta Serlachiukselle, joka sen nyt omistaa”, Olga Ehrström kirjoitti.

Gösta Serlachius ja Ehrströmit solmivat vuonna 1927 sopimuksen, jolla Serlachius sai merkittäviä Ehrströmien omistuksessa olleita teoksia osamaksulla kokoelmaansa. Näistä yksi oli juuri Gallen-Kallelan Symposion. Teokset siirtyivät vähitellen Serlachiukselle, viimeisimmät Eric O. W Ehrströmin kuoleman jälkeen. Sopimus tehtiin turvaamaan vanhenevien Ehrströmien taloutta.

Helena Hänninen
tutkija