Serlachius museot

Käykää rohkeasti
pidemmälle

+358 (0)3 488 6800 | Gustaf, R. Erik Serlachiuksen katu 2 | Gösta, Joenniementie 47 | Mänttä

Serlachius-museot ovat avoinna talviaikaan 1.9.–31.5. ti-su klo 11–18.

Sulje

+358 (0)3 488 6800 | Gustaf, R. Erik Serlachiuksen katu 2 | Gösta, Joenniementie 47 | Mänttä

Avoinna:
talviaikaan 1.9.–31.5. ti-su klo 11–18
kesäaikaan 1.6.–31.8. joka päivä klo 10–18


Käykää rohkeasti
pidemmälle

Huhtikuu 2019

Muinaiset kasvot

Noin 1800 vuotta sitten jossain päin roomalaista Egyptiä hyvästeltiin mies, jolla oli eläessään ollut suuret silmät, sensuelli suu, kapeahko nenä ja viikset. Kihartuvat hiukset oli leikattu lyhyiksi. Poskia ja leukaa ympäröi huoliteltu parta. Emme tiedä kuka tämä mies oli, miten hän vietti elämänsä tai mihin kuoli, mutta hänen vakavan katseensa voi yhä tavoittaa puulle maalatusta muotokuvasta, joka on osa Serlachiuksen taidesäätiön kokoelmaa.

Faijumin muumiomuotokuvat ovat melko realistisesti kuvattuja muotokuvia, jotka kiinnitettiin muumioidun vainajan kasvojen päälle. Muotokuvia tehtiin Egyptissä Rooman valtakunnan aikana, ensimmäisestä vuosisadasta alkaen kolmannen puoliväliin asti. Nimi Fayum tulee samannimisen Egyptin alueen mukaan, josta suuri osa näistä muotokuvista on löydetty.

Serlachiuksen taidesäätiön kokoelmaan muumiomuotokuva päätyi vuonna 2012, kun säätiö hankki Harry Kivijärven keräämän 14 pienesineen Egypti-kokoelman. Teos on maalattu temperavärillä puulle 200-luvulla. Kooltaan se on noin 34 cm x 21 cm. Faijum-muotokuvaa voi käydä katsomassa Kiven aika -näyttelyssä Serlachius-museo Göstassa 14.4.2019 saakka.

Faijum-muotokuvat ovat erityinen luku taiteen historiassa. Niitä tehtiin monikulttuurisena aikana, jolloin muinaisen Egyptin kulttuuri oli sekoittunut ensin hellenistisen ja sen jälkeen roomalaisen kulttuurin kanssa. Maalaustyyliltään muumiomuotokuvat ovat hellenistis-roomalaisia. Erityisen merkittäviä ne ovat siksi, että ne ovat ainoita esimerkkejä helleenien puulle maalatusta taiteesta – Egyptissä muumiomuotokuvat säilyivät kuivan ilman ansiosta, muita esimerkkejä ei ole säilynyt.

Muumiomuotokuvissa kuvatut henkilöt olivat pukeutuneet roomalaisiin asuihin, ja hiukset ja asusteet olivat Rooman valtakunnan muodin mukaisia. Kasvoja valaisi usein yksi valonlähde, joka loi realistiset varjot. Meidän miehemme katseeseen luo eloa pienenä pisteenä pupillin yläreunassa heijastuva valo. Hiuksissa ja parrassa erottuvat selvästi taiteilijan siveltimenvedot.

Jos maalaustyyli olikin kreikkalainen, muumiomuotokuvien käyttötarkoitus oli täysin egyptiläinen. Roomalaiset olivat traditionaalisesti polttaneet vainajansa, mutta egyptiläiset, jotka uskoivat elämän jatkuvan kuoleman jälkeen, jatkoivat muumiointia myös roomalaisvallan aikana. Tummasta miehestämme maalattiin todennäköisesti tämä muotokuva jo hänen eläessään. Kuoleman jälkeen se kiinnitettiin hänen ruumiinsa ympärille kiedottuun käärinliinaan. Miestä hyvästelevät läheiset saivat ehkä lohtua kuvasta ja sen edustamasta uskosta elämän jatkumiseen.

Laura Kuurne
Pääkuraattori