Serlachius museot

Käykää rohkeasti
pidemmälle

+358 (0)3 488 6800 | Gustaf, R. Erik Serlachiuksen katu 2 | Gösta, Joenniementie 47 | Mänttä

Serlachius-museot ovat avoinna kesällä 1.6.–31.8. joka päivä 10–18, talviaikaan 1.9.–31.5. ti–su 11–18.

Sulje

+358 (0)3 488 6800 | Gustaf, R. Erik Serlachiuksen katu 2 | Gösta, Joenniementie 47 | Mänttä

Avoinna:
talviaikaan 1.9.–31.5. ti-su klo 11–18
kesäaikaan 1.6.–31.8. joka päivä klo 10–18


Käykää rohkeasti
pidemmälle

Keskiviikko 8. Toukokuuta 2013

Metsäperkele saa seuraa Paperiperkeleestä

Suomalaisen metsäteollisuuden pioneerin, kauppaneuvos G. A. Serlachiuksen värikäs elämä esittäytyy Mäntässä Serlachius-museo Gustafin uudessa perusnäyttelyssä 18.5. alkaen.

Teemu Keskisarjan Serlachiuksesta kirjoittama elämäkerta Vihreän kullan kirous on innoittanut toisistaan tietämättä sekä Helsingin kaupunginteatteria että Serlachius-museoita. Molemmat tarttuivat Mäntän ensimmäisen patruunan vaiheisiin ja nimesivät tuotoksensa yhtä perkeleellisellä tavalla. Kun näyttämöllä seurataan Metsäperkelettä, nähdään museossa Paperiperkele.

Serlachius-museo Gustafin Paperiperkele tiivistää Serlachiuksen elämän ja liiketoimet täysin uudenlaiseksi museokokemukseksi. Näyttely on teatteriesityksen muotoon puettua tarinankerrontaa, jossa patruunan vaiheet avautuvat vahvasti dramatisoitujen kohtausten kautta. Niissä puheenvuoron saavat Serlachius itse, hänen perheensä, vihamiehensä ja ystävänsä.

Serlachiuksen elämää seurataan vuodesta 1868, jolloin hän päätti myydä apteekkinsa, lähteä Tampereelta ja perustaa oman puuhiomon Mäntänkosken rannalle. Serlachius oli oppinut puuhiokkeen valmistamisen toimiessaan ystävänsä Fredrik Idestamin tehtaan isännöitsijänä. Hän vei mukanaan paitsi Idestamin opit myös hänen teknikkonsa. Ystävistä tuli leppymättömiä vihamiehiä.

Teollisuuslaitoksen perustaminen ja tuotannon käynnistäminen Mäntässä aiheuttivat Serlachiukselle suuria ongelmia. Hänellä oli jatkuva rahapula. Lisäksi puuhiokkeen kuljettaminen markkinoille kaukaa huonojen kulkuyhteyksien takaa aiheutti suuria vaikeuksia ja kustannuksia.

Näyttelyssä seurataan Serlachiuksen teollisen toiminnan rakentumista sekä voittojen ja tappioiden hetkiä. Voitoista suurimpia oli Pohjanmaan radan linjauksen kääntäminen Näsijärven länsipuolelta itäpuolelle lähelle Mänttää. Serlachiuksen sitkeän työn ansiosta Suomeen hankittiin myös ensimmäinen jäänmurtaja, ja talvimerenkulku Eurooppaan alkoi. Näin Mäntän tehtaiden tuotteet saatiin entistä paremmin markkinoille.

Taistelu oman yrityksen puolesta, rahahuolet ja vihamiesten pilkka söivät Serlachiuksen terveyttä ja muokkasivat luonnetta. Oma perhekään ei ymmärtänyt kauppaneuvoksen halua hankkiutua jatkuviin vaikeuksiin. Eniten ymmärrystä hän sai mänttäläisiltä, joille yhtiön menestys takasi työtä ja toimeentuloa.

Näyttelyn käsikirjoituksesta vastaavat kirjailija Sami Parkkinen ja Serlachius-museoiden johtaja Pauli Sivonen, lavastuksesta museoiden näyttelypäällikkö Tarja Väätänen.

Lisätiedot: museojohtaja Pauli Sivonen, p. 050 566 1355, pauli.sivonen@serlachius.fi tai kehittämispäällikkö Päivi Viherkoski, p. 050 352 2567, paivi.viherkoski@serlachius.fi.