Serlachius museot

Käykää rohkeasti
pidemmälle

+358 (0)3 488 6800 | Gustaf, R. Erik Serlachiuksen katu 2 | Gösta, Joenniementie 47 | Mänttä

Serlachius-museot ovat avoinna kesällä 1.6.–31.8. joka päivä 10–18, talviaikaan 1.9.–31.5. ti–su 11–18.

Sulje

+358 (0)3 488 6800 | Gustaf, R. Erik Serlachiuksen katu 2 | Gösta, Joenniementie 47 | Mänttä

Avoinna:
talviaikaan 1.9.–31.5. ti-su klo 11–18
kesäaikaan 1.6.–31.8. joka päivä klo 10–18


Käykää rohkeasti
pidemmälle

Perjantai 25. Lokakuuta 2019

Italian nykytaiteilijat etsivät onnea Serlachius-museoissa

Onnea etsimässä -näyttely tuo Serlachius-museoihin joukon italialaisia nykytaiteilijoita. Luovuus on tarjonnut heille vastavoiman kohdata talouskriisin mukanaan tuomat ongelmat, jotka ovat koetelleet Italiaa runsaan vuosikymmenen ajan. Maria Stella Bottain, Lorella Scaccon ja Pirjo Immosen kuratoiman näyttelyn punaisena lankana on onnen etsiminen.

Näyttelyssä on mukana neljätoista nykytaiteilijaa tai taiteilijaryhmää. He edustavat sukupolvea, joka on kokenut vuoden 2008 talouskriisin seurauksineen ja reagoinut siihen omassa tuotannossaan. He ovat nuoria tai uransa jo vakiinnuttaneita taiteilijoita eri puolilta Italiaa. Useimmat heistä esittäytyvät nyt ensimmäistä kertaa Pohjoismaissa.

Näyttelyn taiteilijat ovat Yuri Ancarani, Silvia Camporesi, Loris Cecchini, Federica Di Carlo, Goldschmied & Chiari, Francesco Jodice, Marzia Migliora, Matteo Montani, Okkult Motion Pictures (Alessandro Scali & Marco Calabrese), Federico Pietrella, Pietro Ruffo, Marinella Senatore, Federico Solmi ja ZimmerFrei.

Ajatus näyttelystä ja siihen liittyvästä julkaisusta on syntynyt italialais-suomalaisena yhteistyönä. Kuraattorit Maria Stella Bottai, Lorella Scacco ja Pirjo Immonen halusivat koota italialaisen nykytaiteen runsauden yhteisnäyttelyksi, joka sai lopullisen muotonsa vierailuilla taiteilijoiden työhuoneisiin eri puolille Italiaa.

Onnea etsimässä ei esittele teoksia, joiden aiheena on onni tai jotka kuvaavat puhdasta onnellisuutta. ”Esillä ei siis ole postikorttien Bella Italia vaan pikemminkin sen vastakohta: se mitä Italiassa tapahtuu juuri nyt”, Pirjo Immonen tiivistää. Maalaukset, veistokset, installaatiot, videot, mediataide ja performanssit piirtävät kuvaa tämän päivän todellisuudesta Italiassa.

Maria Stella Bottain mukaan onnellisuudelle ei ole yleispätevää luonnehdintaa. ”Onnellisuudesta ja sen saavuttamisesta on yhtä monta näkemystä kuin näyttelyssä on taiteilijoita.” Näyttelyn teoksiin kiteytyy taiteilijoiden luovuus ja energia. Ne tutkivat valoa, maisemaa ja kauneutta, mutta myös taloudellista ja poliittista valtaa, maailman muuttumista ja sen mukanaan tuomia muuttoliikkeitä.

Kuraattorit pohtivat keskenään ja yhdessä taiteilijoiden kanssa, miten Italiassa nykyisin etsitään onnellisuutta. Taiteilijoille selviytymisen keinoja ovat yhteisöllisyys, siviilivastarinta ja protesti, perinteiden elvyttäminen ja kauneuden syvällinen pohtiminen, onpa se luonnon tai ihmisen synnyttämää. Lorella Scaccon mukaan näyttelyyn valitut taiteilijat osoittavat, että pitkän kriisin aikana on tärkeää kyetä voittamaan vastoinkäymiset etsimällä uusia selviytymiskeinoja ja näkökulmia onnelliseen elämään.
 


Keskiviikko 23. Lokakuuta 2019

Valeasuisia omakuvia, glamouria ja sellua Serlachiuksen näyttelyissä 2020

Serlachius-museoissa nähdään vuonna 2020 monipuolinen näyttelyohjelma valeasuisista omakuvista ja interaktiivisiin veistoksiin ja klassikkoelokuvien puvustuksista sellunkeittoon. Näyttelyt tuovat Suomeen kansainvälisesti tunnustettuja taiteilijoita ja esittelevät Suomen nykytaiteen kiinnostavia nimiä.

Rodney Graham (s. 1949) on Kanadan arvostetuimpia nykytaiteilijoita, joka on esiintynyt eri puolilla maailmaa. Hänet tunnetaan erityisesti monumentaalisista valokuvateoksistaan: valeasuisista omakuvista, joissa hän omaksuu erilaisia kuvitteellisia rooleja. Serlachius-museo Göstassa 25.4.–4.10.2020 esillä oleva näyttely on taiteilijan ensiesiintyminen Suomessa. Näyttelyn kuraattori on Timo Valjakka.

Harvinainen kokoelma maailman tunnetuimpien elokuvien puvustuksia tulee esille Gustaf-museon näyttelyyn Glamour – Oscarin arvoisia pukuja 30.5.–20.9.2020. Puvut ovat maineikkaan italialaisen elokuvapuvustamon Tirelli Costumin valmistamia, ja ne ovat tuoneet tekijöilleen lukuisia Oscar-palkintoja ja -ehdokkuuksia vuosien saatossa. Näyttelyn kuratoivat Cornelia Bujin, Italo Nunziata ja Hannu Palosuo.

Lontoossa asuva ja työskentelevä Rachel Kneebone (s. 1973) valmistaa arvoitukselliset veistoksensa valkoisesta posliinista. Teoksissa ihmiskehon fragmentit sekoittuvat toisiinsa ja tunnistamattomiin orgaanisiin muotoihin. Kneebonen teoksissa rokokoon kepeys sekoittuu nykymaailman ongelmiin ja tulevaisuus sulautuu renessanssin optimismiin. 24.10.2020–18.4.2021 taidemuseo Göstassa esillä olevan näyttelyn kuratoi Timo Valjakka.

Valokuvataiteilija Nanna Hännisen (s. 1973) näyttely How About the Future? on retrospektiivinen katsaus hänen tuotantoonsa. Hän käsittelee teoksissaan yksilön turvattomuuden ja ulkopuolisuuden teemoja. Uusimmissa teoksissaan hän paneutuu ilmastonmuutokseen ja sen mukanaan tuomiin valintoihin. Laura Kuurneen kuratoima näyttely on esillä 1.2.2020–7.3.2021 taidemuseo Göstassa.

Petri Eskelinen (s. 1975) tunnetaan liikkuvista, interaktiivisista veistoksistaan. Puusta rakennetut mekaaniset veistokset heräävät hetkeksi henkiin museokävijän käyttäessä niitä. Uusimmissa teoksissaan hän on pohtinut kasvien kykyä ajatella. Hänen näyttelynsä Toimintamuisti on esillä taidemuseo Göstassa 21.3.–30.8.2020 ja sen kuratoi Laura Kuurne.

Maamme tunnetuimpiin nykytaiteilijoihin lukeutuvan Jani Leinosen (s. 1978) näyttely Totuus – The Truth on vuosisatoja vanhoilla lasimaalaustekniikoilla toteutettu maaginen tilateos. Se on myös sukellus propagandan ja manipuloinnin pitkään historiaan – ja värikkääseen nykyisyyteen. Leinosen näyttely on esillä Göstassa 19.9.2020–7.3.2021.

Gustaf-museossa 29.2.2020 avautuva Selluportin takana kertoo selluloosan valmistuksesta Suomen viimeisessä sulfiittiselluloosatehtaassa Mäntässä. Haastatteluihin perustuva näyttely lähestyy aihetta arjen ja työn tekemisen kautta. Milla Sinivuori-Hakasen kuratoima näyttely palauttaa entisen Serlachius-yhtiön pääkonttorin entistä tiiviimmin teollisuushistoriallisille juurilleen.
 


Maanantai 30. Syyskuuta 2019

Hugo Simbergin Köynnöksenkantaja Serlachius-museoille

Hugo Simbergin lapsiaiheet Serlachius-museoiden kokoelmassa saivat hienon täydennyksen, kun taidesäätiö huusi Annmaris’n huutokaupasta 29.9. Simbergin Köynnöksenkantajan (1905). Suurikokoinen (210 x 130 cm) öljymaalaus kuuluu Tampereen tuomiokirkon freskojen esitöihin, ja se on ollut aiemmin mm. arkkiatri Arvo Ylpön omistuksessa.

Hugo Simberg, Köynnöksenkantaja, 1905, öljyväri kankaalle. Kuva: Annmaris.


Perjantai 20. Syyskuuta 2019

Gerard Byrnen näyttely In Our Time avautuu Serlachius-museoissa

Irlantilaisen Gerard Byrnen (s. 1969) videoinstallaatio In Our Time luo ajankuvaa kuvitteellisen amerikkalaisen radioaseman arjesta ja herättää kysymyksiä radiolähetysten, pop-musiikin ja kollektiivisen muistin välisistä suhteista. Näyttely avautuu yleisölle Serlachius-museoissa 21.9.

In Our Time oli tilausteos Skulptur Projekte Münsteriin Saksaan vuonna 2017. Sen jälkeen kiitetty teos on ollut esillä New Yorkissa, Dublinissa, Wienissä ja Tukholmassa. Serlachius-museoiden näyttely on Byrnen ensiesiintyminen Suomessa. Näyttelyn on kuratoinut Serlachius-museoiden pääkuraattori Laura Kuurne.

Byrnen teoksessa amerikkalaisen kaupallisen radioaseman juontaja hoitaa päivittäisiä rutiinejaan joskus 1970–80-luvuilla. Päivää rytmittävät toistuvat mainokset, uutiset, säätiedotukset ja popmusiikki. Teos luo kiehtovan luupin, jonka retrohenkinen miljöö imaisee mukaansa. Kamera tarkentaa radioaseman runsaisiin yksityiskohtiin: vinyyleihin, kasetteihin ja mikrofoneihin samalla kun ikimuistoiset popklassikot soivat. Nostalgiaan uponnut kävijä saattaa kuitenkin havahtua, kun juontajan ilmoittama kellonaika on sama kuin museoiden eikä radiolähetyksen sisällössä kaikki täsmää. Teos muistuttaa katsojaa, ettei se ole lineaarinen kertomus, vaan taiteilijan käsikirjoittama teos.

In Our Time -teosta on esitetty kirjastoissa, gallerioissa ja museoissa. Niillä on Gerard Byrnen mukaan samanlainen tärkeä rooli kuin radiolla kaikille yhteisinä julkisina paikkoina, joissa voi vapaasti jakaa omia kokemuksiaan ja ajatuksiaan.

Teos herättää kysymyksiä ajasta ja yhteisöllisyydestä: miten populaarikulttuuri muokkaa kokemustamme aikakaudesta? Mitä oikeastaan voimme yhteisönä jakaa ja menetämmekö jotain yhteisestä kokemuksestamme suoratoistopalveluiden, podcastien ja kohdennetun mainonnan myötä?

Gerard Byrne sanoo kiinnostuneensa radiosta ajan pienoismallina. Radiolähetys on olemassa ajassa, sillä on reaaliaikaa muistuttava luonne ja se muodostuu säännöllisin välein toistuvista elementeistä. Kuulija laittaa radion päälle yleensä kesken lähetyksen, kuuntelee hetken ja lopettaa kuuntelun. Lähetys kuitenkin jatkuu poiketen harvoin tutusta rakenteestaan.

Gerard Byrne asuu ja työskentelee Dublinissa. Hänen visuaalisesti rikkaat ja moniulotteiset työnsä valokuvan, elokuvan, teatterin ja videoinstallaatioiden parissa käsittelevät usein ajan ja kuvan välistä suhdetta.
 


Perjantai 20. Syyskuuta 2019

Miniteatterikesä yhdistää teatteri- ja kuvataiteen Serlachius-museoissa

Tampereen Teatterikesän ja Serlachius-museoiden yhdessä toteuttama Miniteatterikesä tuo teatterin iloa taidekaupunki Mänttä-Vilppulan loppusyksyyn. Toista kertaa järjestettävä minifestivaali tarjoaa elämyksellisiä hetkiä teatterin parissa niin aikuisille kuin lapsillekin 16.–17.11. taidemuseo Göstassa.

Yhteistyö virisi kolme vuotta sitten. ”Serlachius-museot ovat useiden korkeatasoisten festivaalien kuten Mäntän Musiikkijuhlien ja Mänttä Food Festivalin pääareenana. Miniteatterikesä jatkaa upeasti tuota sarjaa”, iloitsee kehitysjohtaja Päivi Viherkoski Serlachius-museoista.

Viherkoski ja Tampereen Teatterikesän toiminnanjohtaja Hanna Rosendahl pitävät tärkeänä toteuttaa käytännössä sitä kulttuuriyhteistyötä, johon Euroopan 2026 kulttuuripääkaupungiksi hakeva Tampere ja ympäröivät Pirkanmaan kunnat Mänttä-Vilppula mukaan lukien tähtäävät. ”Yhteistyömme edistää Tampere 2026 -hankkeen kattoteemaa, yhdenvertaisuutta. Me saamme mahdollisuuden tuoda ammattiteatteria keskuskaupungin ulkopuolelle seudulle, jossa sitä nähdään vain harvoin”, toteaa Hanna Rosendahl.

Miniteatterikesän aloittaa lauantaina 16.11. klo 12 Grus Grus Teatterin koko perheelle suunnattu esitys Koivuhiiri ja päästäinen. Sadunkerrontaa ja piirtämistä yhdistävä seikkailu on tarina erilaisuuden hyväksymisestä, pelkojen voittamisesta ja rakkaudesta. Esitys pohjautuu Esko-Pekka ja Tuula Tiitisen alkuperäistarinaan. Sen tulkitsee ja piirtää Sofia Molin. Esityksen jälkeen perheille on tarjolla maksuton työpaja taidemuseon pedatilassa.

Minä maalaan teidät kaikki on taiteilija Helene Schjerfbeckin elämästä kertova monologi 16.11. klo 17. Näyttämöllä Helene on uransa eri vaiheissa omakuviensa äärellä. Hänen kanssaan sanatonta dialogia käy ihailija, tanssija, joka pohtii suhdettaan Helenen taiteeseen ja hänen perintöään jälkipolville. Rooleissa nähdään näyttelijä Kati Outinen ja tanssija Annatuuli Saine. Esityksen on tuottanut Teatteri Jurkka ja OutisKati.

Lauantai-iltaa voi jatkaa nauttimalla popkanteletar Ida Elinan konsertista ravintola Göstassa klo 20.30. Klassisen musiikin koulutuksen saanut kanteletar, laulaja ja lauluntekijä esittää tutuista ja tunnetuista popkappaleista omia, kiehtovia tulkintojaan. Ida Elina keikkailee ahkerasti Suomessa ja maailmalla. Hän on Evento Awards Vuoden esiintyjä ja Vuoden Kantele -tunnustuksen saaja.

Anton Tšehovin Lokki huipentaa Miniteatterikesän sunnuntaina 17.11. klo 13. Kaksi valloittavaa näyttelijää, Ella Mettänen ja Eero Ojala, kaivautuvat klassikkonäytelmän ytimeen ja vaihtavat notkeasti roolista toiseen. Mitään ei ole Lokkiin lisätty, jotain kylläkin poistettu, mutta huumori ja draama säilytetty.

Kaikki esitykset järjestetään Serlachius-museo Göstassa. Tampereen Teatterikesän ja Serlachius-museoiden kanssa Miniteatterikesän toteuttavat ravintola Gösta ja Autokeskus Tampere Oy. Tapahtuma järjestettiin ensimmäisen kerran vuonna 2017.